Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

23.5.2013 Kero treenaa, leikkii ja ulkoilee

image
Kero taukoilemassa

Torstaina treenattiin Keron kanssa Tattarisuolla PLS:n pentukurssilla. Tällä kerralla tultiin paikalle vähän kiireellä, joten ainakin pennun kierrokset olivat aluksi liian korkealla. Niinpä avuksi tuli taukopaikan asentaminen, oman taukopyyhkeen käyttö märästä ruohikosta huolimatta ja rauhoittumiseen keskittyminen ennen kuin mitään tehdään.

Aika kivasti Kero pyyhkeelleen rauhoittui, vaikkakin oli heti aina valmis lähtemään duuniin. Tehtiin välillä minirauhoittumisia (pieni käytös lähellä) ja välillä vähän pidempääkin (siirto vähän kauemmaksi tekemään jotain).

Tunnin aikana Keron kanssa tehtiin mm. käsikosketusta, perusasentoon hakeutumista, kontaktissa liikkumista, leikkimistä, luoksepäästävyyttä, luoksetuloa ja sitten vielä pari jaksoa tein rullan ottamista (uusi paikka, häiriöt).

Ohjatusti näytettiin meidän perusasentoa (palkkaus enemmän koiran ulkopuolelle, palkkaus jo ennen kuin koira ehtii istuutua), luoksepäästävyyttä (Kero oli ihan uskomaton eli se pysyi vierellä/piti kontaktia, vaikka mentiin henkilön luokse tai henkilö tuli meidän luokse) sekä pari luoksetuloa (vähän koirahäiriötä, mikä ei Kerolle ollut häiriö lainkaan).

Hyvä treenitunti kaiken kaikkiaan, ja kivasti häiriötä tarjolla. Kero vain on niin hyvä. Se olisi koko ajan tekemässä duunia, joten itselleni on haastavaa malttaa pitää taukoja, vaikka tiedostankin taukokäyttäytymisen olevan Kerolle tosi tarpeen juurikin tuon korkean viretilan takia…

Treenin jälkeen suhattiin Tuusulan puolelle, missä käytiin rämpimässä metsässä semmoiset 2,5 tuntia. Kero sai oikein hyvää leikki- ja juoksuseuraa 3-vuotiaasta Vatti-borderterrieristä. Hyvin Kero jaksoi, ja pysyi muutenkin tosi kivasti hollilla. Hirvikin tuli nähtyä, mutta onneksi siinä oli välimatkaa sen verran, ettei Kero varmaan ehtinyt mitään edes tajuta, kun hirvi jo siirtyi kauemmaksi.