Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

2.4.2010 Kolmen startin kisat

Kisattiin Purinalla ATD:n järjestämissä kisoissa kolme starttia. Maksikolmoset olivat päivän ensimmäisiä, joten hallilla piti olla jo klo 7.30. Onneksi olimme koko porukan viimeinen, joten ehti rauhassa verrytellä vielä rataantutustumisten (3 erää) jälkeen. Koiria kaikissa starteissa oli vähintään 80. Sää oli ihan hyvä, mutta ulkona oli paikoin märkää ja rapaista.

Kaksi ensimmäistä starttia (molemmat agilityratoja) tuomaroi Johanna Nyberg. Kolmas oli hyppyrata ja sen tuomaroi Anne Viitanen. Aikataulukiristyksen vuoksi radalta piti poistua heti hylkäyksen jälkeen.

Eka rata oli muuten oikeinkin sujuva, mutta sisälsi jonkun takaakierron, mm. tokavika hyppy A:lta tultaessa oli kierrettävä takaa. Muuten meillä meni eka rata ihan kivasti, mutta kepeillä Myry jätti vikan välin tekemättä (ja se kohta tehtiin tietty uusiksi), sitten rima tipahti ja tuli vielä kieltovirhe hypylle, kun ohjasin ihan päin mäntyä ja unohdin koiran taakse (joka kiltisti seurasi perässä ohi esteen). Noista tuli sitten hulppeasti yliaikaa 11,64s eli lopputlos 26,64 ja jumbosija (46/80, loput hylkyjä).

Toka rata vaikutti jopa helpommalta, mutta niin vain napattiin hylky siitä. Muuten rata sujui virheettömästi, mutta putkelta putkelle (puomin alta) oli sen verran pitkä matka, että unohdin taas koiran kipittäessäni putken suulle odottamaan seuraavan hypyn takaakiertoa varten. Huomasin sitten vasta tässä vaiheessa, että koira tulee perässä… Siitä sitten putkeen vienti uusiksi, ja loppu meni taas ihan kivasti. Oletettavasti se hylky tuli varmaan jossain tuossa kohdassa, jos koira esimerkiksi kosketti puomia tms.

Kolmas oli sitten hyppäri, ja siinä kaikki rimat olivat 65cm (agilityradoilla oli 60cm). Radalla oli paikoin kääntämistä, mutta ei kuitenkaan hankalia sellaisia ja kolmen hypyn sarjaeste (serpentiini). Eka rima tuli alas, sitten sarjaesteen vikan hypyn Myry meni ali (eli koko kolmen hypyn sarja uusiksi) ja tokavikana esteenä olleen renkaan Myry meni sivusta enkä sitä korjannut eli hylky siitä. Myry kulki kyllä ihan kivasti, mutta kyllä tuosta oli tuon tuloksen perusteella nähtävissä, että kolmas startti oli meille ihan liikaa :(

Kolmen startin kisat ovat kyllä sekä koiralle että ohjaajallekin väsyttävät kisat sekä fyysisesti että henkisesti. Koiran pitää ehdottomasti olla hyvässä kunnossa.

Esimerkiksi tällä kerralla kisoissa meni yhteensä 7,5 tuntia, vaikka kaikki maksi3:n luokat olivatkin peräkkäin. Verryttelyjä tuli paljon: ilmoittautumisen jälkeen ensimmäinen rauhallinen lämmittely rataantutustumisen alkuun asti, ekaan starttiin taisin mennä verryttelemään koiraa jo siinä n. 20-30. koirakon kieppeillä, sis. normilämmittelyt ja sitten myös vauhdikkaammat ravi- ja spurttipätkät sekä peruspujottelu/taivuttelu/käännös/vetoleikki/yms. Startin jälkeen jäähdyttelyä seuraavan rataantutustumisen alkuun. Toisen startin kohdalla eka verkka n. 20. koirakon kohdalla, vähän lepoa koiralle (ihastelin sillä aikaa muiden hienoja suorituksia) ja n. 60. koirakon kohdalla herättelyverkka sisältäen spurtit jne. Startin jälkeen jäähdyttelyt, verkka n. 20. koirakon kohdalla ja viimeistelyverkka n. 70. koirakon kohdalla. Ja startin jälkeen vielä kunnon jäähdyttelylenkki. Siinä se 7,5 tuntia sitten nopeasti vierähtikin. Illalla kotona muutaman tunnin päästä tehtiin vielä n. 45min kevyt ulkoilu, jotta palautuminen nopeutuisi eikä kaikki lihakset ihan jumiutuisi.

Laittelen myöhemmin ratapiirroksia (tai linkit), jos jaksan.

2 ajatuksia aiheesta “2.4.2010 Kolmen startin kisat”

Kommentointi on suljettu.