Sunnuntain ohjelmisto alkoi matkalla Siuntioon, missä pojat pääsivät treffaamaan Pipsaa. Jälleennäkemisen riemu… no, se ei ehkä ollut ihan molemminpuolista. Keroa Pipsa kiinnosti ihan älyttömästi, joten Pipsan mielestä Kero taisi olla vähän tungetteleva. Viima ja Myry halusivat olla lähinnä omissa oloissaan hengailemassa.
Vähän myöhemmin järkättiin kuitenkin taas vähän ohjelmaa. Kero pääsi nimittäin etsimään siskoani. Intoa piisasi, mutta ekalla toistolla siskoni olikin jostain syystä Kerolle mörkö. Kero kävi lähellä vähän pöhkimässä, mistä palasi luokseni ja sitten takaisin piilolle ilmaisemaan. Seuraavat kolme toistoa sujuivat ongelmitta, vaikka välimatkaa ja näköesteitä välille mahtuikin.
Treenailun jälkeen Pipsa ja Kero saivat viettää laatuaikaa kahdestaan, kun kävimme vähän kävelemässä metsässä. Vauhtia ja leikkiä riitti, sillä parivaljakko tuli oikein hyvin keskenään toimeen nyt, kun sennuosasto oli jätetty toisaalle.
Tässäpä muutama kuvanen puuhapäivästä:
