Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

29.9.2014 Maanantain hakuilut pimeässä

Maanantaina hakuiltiin Teknobulevardin maastoissa, missä Kero pääsi omalle vuorolleen pimeän aikaan . Ekat lampputreenit Kerolle siis nyt syksyllä.

Ennen omaa vuoroa saatiin odotella joku tovi. Siinä ajassa ehdimme tehdä vähän seuraamista ja harjoitella ihan vain olemista. Intoa koiralla kyllä oli päästä treenaamaan.

Piiloina käytin tallatun alueen toisen puolen kahta ekaa piiloa. Näihin tuuli tuli sivusta ja takaa, joten jännitettävää riitti sen suhteen, että miten koira nappaa ihmisen hajun vai vievätkö maaston tuoksut voiton.

Ekalle lähetys keskilinjalta. Kero irtosi suoraan ja hyvin, ja sitten piilolle. Ei mitään probleemaa, ilmaisukin ok.

Toka piilo oli kallion juurella kaatuneen puun vieressä. Jatkettiin tänne viistosti ekalta piilolta. Kuten arvelinkin, tästä Kero ei saanut hajua kuin vasta aika lähellä, mutta hyvin kuitenkin työsti. Ilmaisukin hyvä.

Treeni sujui siis aika kivasti. Lisäksi Kero vetoleikki vikalla piilolla kolmen henkilön kanssa, joten sekin oli hyvä juttu :)