Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

1.4.2013 Huhtikuun alku treenaillen

img_1816
Kero loikkaa

Maanantaiaamuna käytiin ensin peltoilemassa, missä pojat saivat taas tehdä sitä, mitä niitä nyt sattui huvittamaan: Viima jahtasi lumipalloja ja nuoriso leikki keskenään. Tai kävi Kero juoksemassa myös Viimankin tykö, mutta Viimaa ei natiainen kiinnostanut niin paljoa kuin lumipallon syönti.

Illalla olikin sitten vuorossa pientä treenailua. Paikka oli sama kuin perjantaina ja itse asiassa suunnitelmakin oli sama, vähän tietysti edellisen kerran perusteella muokattuna. Tehtiin Keron kanssa alkeispistotreeni eli kaksi tyyppiä meni polun molemmin puolin sopivalle (lyhyt, n. viisi metriä) etäisyydelle ja sitten Keron tehtävänä oli juosta näiden kahden tyypin väliä. Ja tyyppien tehtävänä oli siirtyä  pikkaisen kauemmaksi sopivassa linjassa meikäläiseen ja toki sitten palkkailla aina omalla vuorollaan.

Tällä kerralla Kerolle oli täysin selvää heti ensimmäisestä toistosta alkaen, mitä tässä kuuluu tehdä. Se juoksi vauhdilla ekan luokse, istui, söi namit ja sen jälkeen viiletti toiselle puolelle toisen luokse jne. Into päästä henkilön luokse oli hyvä, samoin myös käytös maalihenkilön luona :) Sen verran Kerolle jäi virtaa, että se oli jo menossa jatkamaan seuraavalle, vaikka homma jo loppuikin. Pitää siis itse olla skarppina, milloin on vika toisto ja mennä vaikka koiran perään piilolle pitämään loppupileet sinne.

Nyt Kero jäi vähän, että häh, loppuiko tämä, vaikka otettiinkin siinä polulla sitten pienet vetoleikit ja kaikki paikalla olleet saivat vielä syöttää ylimääräiset purkit (illan ateria mahtui yhteensä 11 purkkiin, näistä kuusi annettiin treenissä, kolme sen jälkeen ja kotiin jäi vielä kaksi).

Myrykin pääsi vielä vähän etsimään eli sille oli sitten kaksi vauhdikasta piiloa siten, että hajut tulisivat suoraan nenään. Ensimmäinen oli puun vieressä seisova, ja tälle kirmattiin varsin vauhdikkaasti. Toinen oli sitten pienellä mäennyppylällä makaava, ja tästäkin saatiin hyvin hajua ja ilmaistiinkin hyvin. Varsin hyvät, helpot ja vauhdikkaat toistot Myrylle :)

Treenien jälkeen käytiin sitten Myryn ja Keron kanssa metsässä hillumassa. Vanhapappa-Viima ei ollut tyrkyllä treeneihin lähtijäksi, joten se vietti ansaittuja lepohetkiä kotosalla.

img_1844
Viima vauhdissa
img_1828
Nuorison leikit