Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

23.2.2013 Helmikuun hälytreeneissä

Helmikuun hälytreenit pidettiin Hepekon raunioradalla / lähimaastossa.

Meidän ensimmäisenä alueena oli radan ulkopuolella olevaa rinteistä maastoa, mitä sitten lähdimme etsiskelemään. Ensin tarkistettiin, onko parkkiksella jälkiä, minkä jälkeen katsottiin lähtisikö muita jälkiä. Yhtä jälkeä sitten lähdettiin seuraamaan, ja vähän siinä joutui sitten rämpimäänkin.

Jäljet liittyivät polkuun, missä Myry alkoi enemmänkin reagoida, ja irtaantui eteenpäin. Lähempänä rinnettä reaktiot olivat selvemmät, mutta näköjään siinä oli jotain häiriösafkaa tarjolla, kun jotain piti syödä maastosta :( Työ kuitenkin jatkui, haju tuli ylhäältä, mutta mitään selvää reittiä ei koira vielä sinne löytänyt, kunnes tarkempi haju tuli nenään. Niinpä Myry sitten päättäväisesti eteni piilolle (betonirengas), jossa oli jalkansa telonut kovinkin höpöttävä henkilö. Siinä sitten tilattiin paikalle ambulassia jne, mutta ei sitten ymmärretty tutkia jalkaa tarkemmin ja antaa ensiapua (KKK).

Ensimmäinen alue.
Ensimmäinen alue.

Sitten taukoiltiin hetki johtopaikalla (missä Kero veteli sikeitä) ennen kuin oli pääsimme toiselle alueelle, joka olikin sitten rauniorataa. Etsiskeltiin, ja jotain Myry aina välillä reagoi, mutta ei mitään sen tarkempaa. Tovin etsimisen jälkeen tulikin johdosta tietoa, että etsittävä henkilö olisi nähty alueella olevan rakennuksen lähistöllä ja saatiin lupa siirtyä rakennukseen etsimään.

Mentiin sitten suoraan yläkertaan, missä Myry hölkytteli toiseen päähän ja tuli rulla suussa takaisin. Annoin kartturin tarkistaa mahallaan makaavan henkilön tilan sillä aikaa, kun vetäydyin palkkaamaan Myryä sivummalle. Heti, kun kartturi oli päässyt henkilön luokse, tämä henkilö nousikin aggressiivisti pystyyn ja teilasi kepillään meikäläisen ”tajuttomaksi”. Siinä sitä sitten oltiin. Myry oli vähän hämillään, kun se ei ollut kytkettynä, ja itsellänikin oli vähän vaikeuksia vetää roolia. Lopulta ambulanssi haki minut pois, ja koira jäi kartturille. Loppupeleissä Myry löytyi sitten kartturin autosta. Voi raasua :)

Toinen alue.
Toinen alue.

Mielenkiintoiset ja vähän erilaiset treenit nyt vaihteeksi :) Ja kiva, että oli ensiaputehtävää ja sitten tuollainen vähän normaalista poikkeava tilannekin. Tämmöisiä harvemmin tulee harjoiteltua, ja on parempi, että tulee treeneissä vastaan kuin oikeissa etsinnöissä (tai ainakin on harjoiteltu). Ensiapujuttuja pitäisi kyllä treenata enemmänkin, jotta tulisi suoraan lonkalta.