Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

23.10.2013 Pimeän treeniä

Keskiviikkona treenattiin hieman Tuusulan metiköissä. Ensin merkattiin viikonlopun hakukoealueet, minkä jälkeen olikin sitten treenien vuoro. Pimeätähän tuohon aikaan jo oli, ja vähän kostea sääkin, mutta eipä tuo haitannut. Olipahan vähän erilaista koirallekin.

Kerolle tehtiin treeni, jossa oli kolme maalihenkilöä, kukin oli kahteen otteeseen piilossa. Tehtiin ihan vain ilmaisuja lyhyillä etäisyyksillä. Toistoja tuli lopulta ihan älyttömästi, kun tuli virheitä. Suurin probleema tuntui tällä kerralla olevan liian innokas näytölle lähtö eli se vanha tuttu juttu rullan luovutuksesta näytölle kaasuttaminen ilman lupaa tuli nyt esille. Lisäksi viimeisellä  piilolla probleemana oli myös se, ettei Kero osunut kuppiin rullaan ottaessaan, liekö sitten ollut näkemättä sitä pimeässä vai nytkö alkoi oikomaan?

No, jatkossa keskitytään taas hetkeksi viilaamaan tuota ketjua säntillisemmäksi ja malttia koiralle. Eipä siinä sen kummempaa. Uusi rulla oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä, ja hyvin toimi. Ei tarttunut jalkoihin.

Ja ihan treenin päätteeksi Myrykin pääsi etsimään. Ja tällä kerralla ei ollut esinettä pöpelikössä, vaan sieltä löytyikin ihminen! Vau :)