Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

22.1.2015 Takaakiertoja torstain agissa

Torstain ohjatuissa treeneissä teemana olivat takaakierrot. Omatoimipuolella sen sijaan porukka sai harjoitella mitä nyt halusi (tarjolla oli esim. keinutreeniä).

Me Keron kanssa keskityimme omiin juttuihin jo heti ulkona. Alkuverkan päätteeksi tehtiin vähän ympyrätyöskentelyä, mikä sujui oikein kivasti. Lisäksi omaan loossiin mentiin myös hallitusti namimagneetilla, samoin häkissä oltiin rauhallisesti, tehtiin omassa loossissa jotain namimagneettikuljetuksia ja itse treeni aloitettiin ympyrätyöskentelyllä nami+lelupalkalla, minkä jälkeen palattiin takaisin taukoilemaan.

Ennen omaa ohjattua treeniä käytiin tekemässä pieni vauhdittelupätkä (u-putki + hyppy + u-putki + hyppy) pariin otteseen, minkä jälkeen taas namimagneetilla häkkiin. Häkissä Kero jopa pystyi syömään kongin sisältöä (mitä ei vielä viimeksi pari viikkoa takaperin kyennyt tekemään). Kero söi nopeasti yli puolet, minkä jälkeen päätin ottaa kongin pois, jotta Kero jaksaisi tehdä vielä treeniä :D

Ohjatulle puolelle mentiin taas hallitusti namimagneetilla. Hyvä, että nami (jauheliha) on alkanut nyt maistua häiriöisissä olosuhteissa ja tilanteissa, missä Kero aiemmin on ollut aika vire tapissa. Takaakiertoharjoitus aloitettiin ensin yhdellä hypyllä. Tämä olikin itselleni haastavaa, sillä olen näemmä opettanut Kerolle takaakiertoa lentävillä lähdöillä eri lähetyskulmista, en siis suoralla linjalla, kuten nyt tehtiin. Tarkoitus oli, että oma rintamasuuntani on kohti estettä niin pitkään, kunnes koira ylittää hypyn kieltäytymislinjan, minkä jälkeen voin tehdä käännöksen ja palkita koiran tai ohjata toiseen takaakiertoon.

Vaikeutettiin harjoitusta ottamalla mukaan toinen hyppy. Ensin hyppy suoraan, sitten toinen hyppy takaakiertäen ja tarkoituksena oli tästä jatkaa takaisin ja ottaa seuraava hyppy myös takaakiertäen. Tämäkin oli itselleni haastavaa. Lähinnä pysyä oikeassa paikassa (suora linja hypylle, hypyn riman leveydeltä eikä mennä siivekkeiden lähelle). Jostain syystä myös ihan tavallinen olkapääkäntö takaakierron jälkeen tuntui itselleni haastavalta, samoin kuin ohjaus kohti seuraavaa takaakiertoa…

Treenin jälkeen mentiin taas hallitusti tauolle, ja käytiin myös vähän happihyppelyllä ulkona. Sen jälkeen harjoiteltiin häkissä nätisti olemista, minkä jälkeen päästiin vielä tunnin päätteeksi jatkamaan takaakiertotreeniä siitä, mihin viimeksi jäätiin. Tässä treenissä ehkä selkiytyi itselleni enemmän tuo asetelma, miten itse pitää olla ja miten liikkua. Kero alkoi olla jo sen verran väsynyt, että otti häiriötä toisesta puolesta, mutta malttoi kuitenkin tehdä tarvittavat asiat. Toistoja ei kyllä tehty kuin ihan muutama.

Positiivista treenissä oli se, miten hyvin Keron vire pysyi sopivan rauhallisena. Oliko ehkä jopa liian rauhallinen? Mutta nami ainakin kelpasi, samoin leikkiminenkin oli ihan ok. Toki tuollainen tekniikkatreeni vie Kerolta muutenkin vauhtia etenkin, jos itse en ole täysin kartalla, mitä pitää tehdä. Mutta erityisen iloinen olen tosiaan tuosta rauhoittumisesta, taukokäytöksestä ja namin kelpaamisesta :) Loppuverkassakin Kero hakeutui mieluusti hakemaan namppaa, jos satuin pysähtymään. Kuuri siis tuottaa pikku hiljaa tulosta :)