Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

2.11.2008 Katselmointitreeneissä

Olimme tänään Nurmijärvellä UPK:n katselmointitreeneissä.

Myrylle otettiin ihan vain perusilmaisut 5kpl pienillä etäisyyksillä ja niin, että näin koiran maalihenkilöllä. Rullan asetukset tosin taisivat olla liian löysät.

Viima pääsi treenaamaan ihan viimeisenä. Sille tallattiin ensin linjan ja hiekkakuoppien välinen alue. Etsimään Viima pääsi jo päivän hieman pimentyessä. Treenin tarkoituksena on se, että Viiman pitää oppia pysymään sopivalla etäisyydellä minusta ja sen pitää oppia huolehtimaan tästä etäisyydestä itse. Tämä tapahtuu siten, että alue on tallattu ja riittävän iso. Lähdetään käymään aluetta läpi ja heti, kun koira menee sallitun etäisyyden ulkopuolelle pysähdytään ja jäädään odottelemaan. Kun koira palaa takaisin, jatketaan matkaa. Käydään alue läpi näin edeten ja kun alue on lopulta käyty läpi, niin kas kummaa maalihenkilö löytyykin sitten toisaalta lähistöltä. Näitä treenejä pitää Viiman kanssa tod.näk. tehdä useita, kun sillä on kuitenkin jo niin vankka vahvistus tuolle itsenäiselle etsimiselle (ja löytämiselle).

Tässä treenissä oli kolme pysähtymissessiota. Ensimmäinen oli jo heti 10m päästä alueen alusta. Viima lähti tekemään isoa kierrosta. Koska mitään ei löytynyt, niin Viima palasi takaisin, mistä kehut ja jatkettiin sitten matkaa. Saatiin edetä jo hieman pidemmälle ennen seuraavaa pysäytystä. Ennen kolmatta pysäytystä saatiin mennä vieläkin enemmän. Sitten olimmekin jo alueen lopussa ja maalihenkilö sai piiloutua sopivaan piiloon edessä päin ennen kuin jatkoimme matkaa.  Maalihenkilö löytyi ja ilmaisu oli hyvä. Itse treenikin tuntui menevän ihan mukavasti ja eiköhän toistojen jälkeen Viimakin ala pysyä sopivalla etäisyydellä :)