Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

5.11.2008 Treenailua

Myrylle otettiin ihan vain perusilmaisua (pimeässä ekaa kertaa uudella rullalla) lyhyillä matkoilla. Ensin viisi toistoa ja sitten pienen tauon jälkeen toisen henkilön kanssa 3 toistoa. Menivät ihan hyvin, vaikkakin toisen sarjan ekalla Myry tiputti rullan ja jäi haistelemaan jotain tuoksuja maassa, mutta uusinta meni ok. Ei koskenut maalihenkilöille (yhden kerran taisi osua ottaessaan rullaan, mutta ei siis tarkoituksellisia nenä/nuolaisukosketuksia), tosin maalihenkilöt seisoivat tai olivat puolikyykyssä.

Viima sai alkuun käydä tyhjää (hieman hajustettua aluetta) läpi ja palailla luokseni, jos meni liian kauaksi. Sitten tiputettiin yksi henkilö lähistölle toiselle puolelle ja Viima sai mennä sitten sitä ilmaisemaan. Toinen henkilö meni tämän jälkeen piiloon samalle puolelle aluetta vähän kauemmaksi, mutta ihan heti Viima ei onnistunut paikallistamaan vaan joutui tekemään vähän pidemmän lenkin, mikä ei ehkä vastannut treenin tarkoitusta (eli että piilo löytyisi läheltä meikäläistä). Tosin eipä nuo etäisyydet tässä treenissä nyt niin isoja olleet.

Ehkä ensi kerralla tehdään niin, että lähdetään Viiman kanssa etsimään kaksistaan hajustettua aluetta ja sitten, kun sopiva hetki/paikka tulee, niin soitan maalihenkilön menemään piiloon johonkin sovittuun paikkaan. Katsotaan.