Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.10.2012 Tehoilmaisut

Ilmaisulinjalla jatkettiin tällä kertaa. Myrylle olin kaavaillut kuusi toistoa, joissa kaksi maalihenkilöä on sopivilla etäisyyksillä polusta katsottuna. Etäisyydet polulle ovat lyhyet, mutta kasvavat toistojen edetessä n. viidellä metrillä. Treenin tarkoituksena on saada teknisesti itseäni tyydyttävät ilmaisut (irroitus!).

Tässä kuva suunnitelmasta:

Treenisuunnitelma

Käytäntö sujui ihan kivasti, tosin aloitettiin polun oikealta puolelta (ylämäkeen) ja sitten vasemmalle puolelle (alamäkeen). Ennen lähetystä maalihenkilö näytti valomerkin, jotta tiesin olla oikeassa kohdassa koiraa lähettämässä. Rulla tuotiin joka kerta hyvin loppuun asti, pidettiin sitä suussa irroitusvihjeeseen (vihjeen kanssa en pitänyt kiirettä, vaan odotin rauhallisuutta) ja sitten mentiin vauhdilla näytölle. Kolmessa vikassa laitoin Myryn näyttöliinaan, mitä en normisti treeneissä juurikaan tee, joten nyt tuli sekin otettua ilmaisuun mukaan.

Viimalle oli sitten kolme tyyppiä, joista eka oli hallin vieressä olevan kontin vieressä olevassa bajamajassa sisällä (kiinnosti nähdä, miten reagoi, kun ihan lähellä muutenkin niin hajustettua aluetta). Viima sai hajun, mutta tarkensi sitä enemmän kontin suuntaan eikä ihan ehtinyt tarkentaa juuri sinne vessaan, kun kiiruhdin avaamaan ovea. Viima nimittäin haukkui siinä kontin ympärillä, myös siinä vessan edessä, mutta osoittaen enemmän sinne konttiin päin, ja en sitten viitsinyt sitten enempiä tarkennuttaa, ettemme häiritsisi agilitaajia siinä vieressä.

Toinen oli aika lähellä rinteessä semmoisen kasakyhäelmää peittävän muovin alla. Tämä tarkennettiin heti ja haukuttiin hyvin. Sitten päästin Viiman vapaaksi, ja mentiin metsän puolelle etsimään perushemmo. Siinä meni vähän aikaa, mutta löydettiin ja haukuttiin hyvin.

Tällaista tällä kerralla, katsotaan, mitä seuraavalla kerralla sitten :)