Lauantaiksi toivoin kohtuu väsynyttä koirulia, mutta aika normaalihan tuo oli jo heti aamulla eli myöhäiset treenit eivät vaikuttaneet yöunien pituuteen sen koommin.
Aamulenkillä käytiin katsomassa, kun läheisellä tallilla oli yksi hevonen ratsastettavana. Sitä pällisteltiin siinä hieman, samoin liikenteessä oli muitakin ihmisiä ja koiria jne, joten kaikenlaista tuli nähtyä. Pellolla käytiin tuttuun tapaan taas juoksentelemassa, ja löysipä Kero sitten kuolleen tilitantinkin, jota innoissaan poskeen pisteli (no, sain sen sitten pois, kun lopulta hokasin pennun jotain syövän).
Päiväunien jälkeen käytiin vähän lisää seikkailemassa. Ensin kävelellen hihnassa / sylissä Puistolan asemalle, missä hieman odottelua. Naapuritkin nähtiin lapsensa kanssa. Itse junassa oli samassa tilassa hoffi, mutta se ei juurikaan Keroa kummastuttanut sen koommin. Ihmiset huomasivat kyllä pennun :) Sitten heti seuraavalla asemalla jäätiinkin jo pois, ja lähdettiin talsimaan takaisin päin. Vähän hihnakävelyä (toodella hidasta, kun jäädään mietiskelemään ja haluttaisiin toiseen suuntaan jne, mutta saatiin myös onnistuneita vierelläkulkemistoistojakin aikaan) ja enemmän sylissä matkustamista. Puolivälissä isot pojat tulivatkin sitten matkaan, ja ihan loppumatkasta Kerokin pääsi ihan vapaana juoksemaan. Tarkoitus olisi opettaa hihnassa kulkeminen tässä pikku hiljaa kotosalla jne, muuten koira kulkee vielä vapaana (tai sylissä).
Mitään tämän kummempaa ei lauantaille sitten mahtunutkaan. Ruokailuista sen verran, että Kero ottaa oppia isoista pojista ja ruoan laittamisen aikoihin sitä palkitaan oikeasta käytöksestä poikien luona. Rutiineihin kuuluvat myös se, että ensin Viima saa oman ruokansa, sitten saa Myry ja vasta sitten Kero. Tämän pentu näyttää jo omaksuneen, sillä ei juurikaan yritä päästä apajille, vaan Myryn saadessa kuppinsa Kero säntää vauhdilla omaan häkkiinsä odottamaan omaa ruokaansa.
