Seuraavana päivänä olikin hyvä hetki kokeilla, mitäs Kero tykkäisi ”lenkillä” törmättyyn tyyppiin. Mentiin samaan paikkaan, missä edellisenä päivänä treenattiin. Sama maalihenkilö meni metsään (ei niin kauas, mutta sen verran eteenpäin, ettei nyt ihan heti törmättäisi).
Lähdettiin sitten Keron kanssa normisti ulkoilemaan, ja päästin vapaaksi. Eipä siinä kovin pitkään mennyt, kun Kero irtosi. Minä perään, ja tyypin luotahan Kero löytyi syömästä palkkaa. Ei mitään probleemaa.
Tämän jälkeen Kero sai treenikamat päälle, ja otettiin perusilmaisu. Tämä meni ok, vaikkakin piilolla Kero oli alkuun jäänyt seisomaan hetkeksi parin metrin päähän ennen kuin meni mm:n luokse antamaan pusun ja ottamaan rullan (mm risukossa).
Löydön jälkeen otettiin treenikamat taas pois, ja Keron kanssa jatkettiin matkaa kiertäen kalliota. Vähän sillä meiningillä, että treeni on ohi ja tässä vain lämppäillään. Kierrettiin sopivasti, ja sitten Kero irtosi hajulle. Löytyi henkilön luota syömästä namia. Oli mennyt nätisti maahan.
Tämän jälkeen otettiin vielä yksi perusilmaisu (treenikamat päällä), mikä meni sujuvasti (no, antoi se taas pusun ennen kuin otti rullan, jatkossa voisi taas ottaa hetken aikaa seisovia).
Eli ainakin tämä treeni sujui hyvin, ja vastaavanlaisia rutiininrikkomisia ja positiivisen mielikuvan luomista voisi tehdä jatkossakin. Ainakin kestoa voisi näin lisätä. Toki on muistettava, ettei näitä nyt ihan miljoonasti kannata tehdä, ja ilmaisu on toki mukana silloin, kun tilanne on helppo tai muuten tuttu. Ja ainakin tällä kerralla Kerolla ei ollut mitään epäselvää siitä, että nyt se saa palkan heti ja nyt sen pitää ilmaista.
