Piipahdettiin viikonloppuna taas mökillä katsomassa, onko paikalla vielä lunta. Olihan siellä ihan vähän, vaikkakin vesisateen ja plussakelin ansiosta sunnuntaina aika vähiin jo lumi kävikin. Lauantain ohjelmistossa oli lähinnä ulkoilua valoisan aikaan sekä sitten kävin Keron kanssa myös n. 45 minuutin juoksulenkillä otsalampun valossa. Hyvin jaksoi poika juosta matkassa mukana, ja ottaa omia spurttejaan, kun välillä jäi jotain nuuskuttelemaan. Juoksulenkin jälkeen vähän taukoiltiin, kunnes sitten illemmalla tehtiin pienet ilmaisutreenit.
Sunnuntain ohjelmisto oli vähän lyhyempi, sillä valoisan aikaan oli tarkoitus lähteä ajelemaan takaisin kotiin. Aamulla kuitenkin ehdittiin tehdä pieni etsimistreeni Kerolle sekä sitten ulkoilla taas mielin määrin. Sää oli nyt kyllä jo paljon liukkaampi, kun vettä vain sateli koko ajan.
Tässä muutamia kuvia sunnuntailta, aika harmaata on näin joulukuussa…




Lauantain treenailut:
Ensimmäinen toisto oli tarkoitus olla vähän pidempi ja sisältää etsimistä. Maalihenkilö oli mennyt saunarakennukseen lauteille istuskelemaan, ja me Keron kanssa lähdettiin etsimään vähän toisesta suunnasta. Eipä siinä sitten sen kummempaa, kun lähemmäksi päästiin. Vähän Kero joutui säätämään ilmaisunsa kanssa. Otettiin sitten vielä toinen ilmaisu metsän puolelle perään.
Myöhemmin illalla tutkailtiin rullan säätöjä vertailemalla vähän, miten Kero ottaa oman rullansa suuhunsa ja miten Myryn rullan. Ero oli huomattava, ja todettiin Keron rullan säätöjen olevan pielessä. Tarvittavien työkalujen puuttuessa rullan säätö jätettiin seuraavalle päivälle, kun oltaisiin kotona.
Sunnuntain treenailut:
Sunnuntain aamuruoka ansaittiin sitten etsimisen palkkioina. Tehtiin niin, että lähdin Keron kanssa matkaan ja kun olimme suunnitellun alueen laidalla, niin maalihenkilö sai luvan siirtyä piilopaikkaansa kiertäen toista kautta. Etsittiin alkuun tyhjää aluetta ilman jälkiä, tuuliolosuhteet sopivasti siten, että haju pitäisi kyllä tulla koiran nenään ihan hyvin. Yhteensä etsimistä nelisen minuuttia, mihin sisältyi myös rullan korjaus pariin otteeseen (Myryn rulla käytössä). Kun Kerolla ei ollut hajua, niin siinä lähellähän se pysyi ja tuntui välillä kyselevän vähän ohjeistusta, mutta jatkoi liikkumistaan, kun itsekin liikuin. Maalihenkilön (seisova) luona sääti hetken ennen kuin lopulta tuli ilmaisemaan eli ihan suorilta käsin ei etsimisen päätteeksi ilmaisu sujunut.
Otettiin sitten vielä pari lyhyttä ilmaisua, joista ekassa maalihenkilö oli saunarakennuksen takana kyykyssä ja toisessa sitten seisoi aittarakennuksen takana. Nämä molemmat ilmaistiin ihan ok, mitä nyt vikassa Kero hetken ihmetteli, mihin suuntaan rullaa pitäisi lähteä palauttamaan.

Illalla kotona säädettiin Keron rullaa oikein urakalla. Tuli muuten huomattua, että Kero on etutassullaan auttanut rullan suuhunsa, kun säädöt ovat olleet mitä sattuu. Mutta nyt vaikuttaisi siltä, että saatiin tehtyä säädöt oikein, sillä sen verran sulavasti Kero rullan nyt suuhunsa tuntui ottavan. Toivottavasti ei tarvitsisi enempiä säädellä…