Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

21.10.2014 Hietsutreeniä

Tiistaina treenattiin hieman normaalia urbaanimmassa paikassa eli treffattiin Hietsussa. Sieltä löytyi sopiva mesta, missä jokaiselle otettiin vähän normaalista poikkeava treeni.

Keron kanssa otettiin ihan perusilmaisut sikäli, että mitään suurempaa etsimistä en halunnut ympäristön mahdollisten häiriöiden takia. Kerollehan etenkin hajut ovat varsin iso häiriö, ja tässä ympäristössä niitä varmasti olisi. Tämän minimoimiseksi kävin kiertämässä Keron kanssa alueen ennen meidän vuoroa, ja kyllähän siellä kieltämättä joitain hajuja olikin. Sen perusteella tarkoitus oli vetää treeni nopeasti ohi mahdollisten häiriöiden.

Eka piilo oli lehtikasalavalla, missä maalihenkilö istui kulmassa lehtien keskellä. Kero bongasi piilon kivasti, mutta ei päässyt ihan riittävän lähelle tarkentamaan, kun siinä sattui olemaan joku lätäkkö juuri edessä. Kero kuitenkin kiersi lavan ennen kuin tohti ottaa rullan. Ilmaisu ok.

Toka piilo oli puskan takana olevan veneen lähellä. Tämä meni muuten ok, mutta rullaa tuodessaan Kero meinasi herpaantua johonkin hajuun, mutta meni sitten uusimaan ilmaisun.

Kolmas piilo oli laiturilla, minne Kero reippaasti meni ja lähti tulemaan rullan kanssa takaisin. Melkein oli merivesi iso häiriö, mutta hyvin Kero sitten malttoi mielensä ja hoiti ilmaisun loppuun asti.

Treeni meni ihan ok, vaikka vähän fokus kyllä katosikin paikoin, kun tuli joku haju maastossa vastaan. Mutta työ kuitenkin jatkui. Ehkäpä tämä tästä. Pitää vain muistaa treenata paljon luopumista kotona ja eri ympäristöissä, ja vahvistaa haluttua toimintaa sellaisilla palkoilla, joita Kero oikeasti ja kovasti arvostaa.

Syksyn lehtiä.
Syksyn lehtiä.