Perjantai-iltana sitten satoi vettä, mutta eihän me onneksi sokerista olla :) Niinpä suunnattiin poikien kanssa peko-treenailemaan Kaiun majan maastoihin. Treenisuunnitelma oli selvä. Alkuun vähän hallittavuusjuttuja ryhmässä, minkä jälkeen sitten itse treenit hyödyntäen hyvää tuulta.
Hallittavuusosiossa paikalla olivat kaikki treeneihin osallistuvat koirat. Keron kanssa palkkailin lähinnä kontaktista, kun luopui toisten koirien katselusta. Tehtiin myös pikkaisen seuraamista ja vähän paikallamakuuta. Piippa oli kyllä vähän herkässä. Sade ei kyllä yhtään haitannut työintoon.
Sitten olikin aika vaihtaa treenityyppiä. Kerolle olin suunnitellut treenin siten, että hyödynnetään hyvää kaakkoistuulta. Maalihenkilöt (neljä) tiputtautuivat sopiville etäisyyksille (n. 20-30m) toisistaan viuhkamaisesti siten, että Kerolla oli hyvä tilaisuus napata seuraavasta haju melko pian sen jälkeen, kun oli löytö tehty. Näin myös tapahtui eli aika optimisti suunniteltu treeni kerrankin.
Ekalle Kero työsti tosi hyvin (en itse nähnyt piiloa), oli lipaissut maalihenkilöä naamaan (uusi mm), ja sitten ottanut rullan. Toisen (uusi mm) kanssa ketju oli suoraviivainen. Kolmannen osalta Kero joutui hieman pähkäilemään ilmaisureittiään, kun mm oli kallion kolosessa ja reitti sieltä meikäläisen luokse ei ollut kovin helppo (sis. kiipeilyä ja ylityksiä), mutta onnistui kuitenkin hyvin. Neljäs mm oli sitten jo paljon tutumpi mm. Mm seisoi puun vieressä, mutta hyvin tämäkin sujui ilmaisuineen kaikkineen. Koko treenin ajan fokuskin säilyi eli ei mitään turhia jalannostoja tai muutakaan, vaan duunia tehtiin heti alusta loppuun.
Vikalla piilolla mm leikitti onnistuneesti fleecelelulla. Lisäksi pari muuta maalihenkilöä onnistuivat saamaan Keron mukaan myös keppileikkiin. Hieno homma siis :) Niin, ja sadehan ei vaikuttanut juurikaan Keron duuniin.
