Mittari näytti pakkasta, mutta sehän ei mitään haitannut vaan menoksi sunnuntain treeneihin.
Meille (valitsin Viiman) oli suunniteltu pienempi etsintätreeni, joten se otettiin heti ensimmäiseksi. Alue kiersi lammen ja rajana oli lampea kiertävän rinteen korkein kohta. Ihan hyvin nousua oli siis tarjolla.
Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä kiertämään huippua pitkin. Alkuun käytiin lähes lammella, Viimalla oli jotain hajua, mutta en päästänyt sitä vielä etsimään vaan palattiin vähän takaisin ylös johtavalle polulle.
Viima irtoili jo heti alkuun (ensin väärälle puolelle) ja sitten alas lammen rannalle ja sitä pitkin sitten toodella kauas. Me muut olimme melkein alussa ylärinteessä, kun haukku alkoi kuulua. Maalihenkilö löytyi rinteestä kaatuneen puunrungon päältä istumasta. Hyvin koira jaksoi kuitenkin haukkua paukuttaa, vaikka joutuikin odottelemaan tovin meidän saapumista.
Tehtiin suunnitelmaan muutos, kun hajut tuntuivat sittenkin laskeutuvan ja päätettiin kiertää lampea sittenkin rantaa pitkin. Eipä aikaakaan, kun Viima taas irtosi ja sitten kuului haukku. Maalihenkilö löytyi rinteestä kaatuneen puunrungon ja kaikenlaisten oksien seasta makaamasta.
Nyt olimme jo lammen toisessa päässä. Viima liikkui edelleen hyvin edellä ja irtosi. Eipä siinä kovin pitkään mennyt, kun haukku alkoi taas kuulua. Maalihenkilö oli kohtuu lähellä rantaa ja vaatteitaan heitellyt, öykkäävä ja ”juopotellut”, mutta hyvin Viima tästäkin suoriutui. Oli ensin alkanut ilmaista vaatetta ennen kuin huomasi öykkärin. Hyvin Viima pysyi sopivalla etäisyydellä ja jatkoi haukkumistaan, kunnes tulimme.
Tästä sitten jatkoimme rantaa pitkin alkuun, missä Viima sai hajua ja joutui vähän työstämäänkin ennen kuin aloitti haukun. Kun pääsin paikalle, mitään ei näkynyt, kunnes huomasin joidenkin metrien päässä kävelevän henkilön. Henkilö oli ollut aloillaan, kun Viima oli saapunut paikalle ja aloittanut haukun, mutta lähti sitten liikkeelle. Viima jäi sitten paikoilleen haukkumaan, mutta kannustuksesta menimme yhdessä henkilön luokse palkkautumaan. Vähän siis näitä liikkuvia voisi harjoitella, mutta pääasia, että henkilöstä ilmoitettiin ja se myös löytyi.
Kokonaisuudessaan treeni kesti reilut 20 minuuttia, joten se oli oikein sopiva treeni meille :) Maasto oli myös loistava, samoin erilaiset maalihenkilöt :)
Myrylle olin miettinyt irtoamistreeniä. Lopputuliksena tosin oli, että ainoastaan toiselle maalihenkilölle Myry irtosi kaukaa. Ei siis tuuli ja suunnitelma oikein osuneer kohdalleen.
Aloitettiin harjun päältä, Myry sai hajun meni piilolle (kaksi hlöä) Myry kuitenkin tiputti rullan liian aikaisin, joten sai mennä uudestaan hakemaan. Nyt ei tullut rullaa ollenkaan, mutta kolmannella yrityksella kaikki ok.
Jatkettiin toiseen päähän, alas ja toiseen suuntaan. Nyt Myry alkoi liikkua paremmin, irtosi ja työsti. Kävi kiipeämässä rinnettä, tuli takaisinpäin, irtosi uudestaan, kunnes lopulta tuli rullan kanssa. Ilmaisu ok. Tämä meni siis varsin mainiosti ja saatiin irtoamista.
Kolmannelle palattiin takaisin. Maalihenkilö oli rinteessä (eri), mutta haju ei tullutkaan niin hyvin koiralle. Myry työskenteli, yritti lepsuilla ilmaisemalla mukana tullutta porukkaa, mutta lopulta sain ohjattua menemään rinnettä ylös ja niinpä Myry löysi henkilön kuusen kätköistä. Vähän sai poika voimailla päästäkseen henkilön luokse ja siitä sitten takaisin rullaa tuomaan. Ilmaisu ihan hyvä.
Sellaiset treenit :) Oikein mukavaa maastoa, koko ajan oli pientä pakkasta, mutta kylmä ei kuitenkaan tullut.
