Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

14.7.2013 Lisää metsämäisiä ilmaisuja

Sunnuntaina jatkettiin Keron kanssa ilmaisutreenejä Juvanmalmin maastoissa. Viimeksi siellä taidettiinkin tehdä nenänkäyttöjuttuja, ja silloin tuli päätettyä, että nyt alkaa ilmaisun opetus ;)

Tälle kerralle luvassa siis metsän puolella tehtäviä lyhyitä toistoja, joissa maalihenkilön paikkaa vaihdellaan sopivasti. Palkkapurkkeja oli varattu yhteensä kymmenen, joten piilopaikkojen osalta jaksot olivat 3+3+3+1 toistoa.

Saldona siis kymmenen onnistunutta toistoa (= kokonainen ketju onnistuu), mutta niitä virheitäkin sattui mukaan ja niiden perusteella saakin hyvää käsitystä siitä, mitä meidän pitää treenata.

Eka jakso oli helpoin, sillä siinä mm oli ihan tavallisen puskan edessä, vieressä ja takana eikä ilmaisun suhteen ollut mitään erityistä.

Tokassa jaksossa haastetta oli vähän enemmän, sillä maalihenkilö oli pienen nypäreen vieressä, ja kun Kero meni ekaa kertaa luokse, niin ei löytänytkään kuppia (mm vaihteli kupin paikkaa toistoilla) ja siinä meni koiralla vähän pasmat sekaisin, kun kuppia siinä etsi ja lopulta löysi (kuppi oli sen nypereen päällä eli lopputulemana mm oli koiran alapuolella).

Kolmannessa jaksossa varioitiin mm:n paikkaa kiven vieressä/takana plus sitä, että itse liikuin tässäkin. Tähänkin jaksoon mahtui joku virhe, mutta enpä tietenkään enää muista sen tarkemmin.

Neljäs jakso sisälsi vain yhden palkkapurkin, mutta lopputulemana kuitenkin kolme toistoa. Testattiin nyt niin, että maalihenkilö meni kuusen taakse piiloon ja itse kiersin Keron kanssa vähän kauemmaksi ja lähetin paikasta, mistä Kero ei suoraan nähnyt piilolle. Kun lähetin Keron, lähdin itse liikkumaan viistosti toiseen suuntaan. Ekalla kerralla Kero hämääntyi siitä, että olin siirtymässä toiseen suuntaan ja rulla tippui kesken matkan suusta. Tokalla kerralla Kero taisi tipauttaa rullan liian vikkelästi (ilman irroitusvihjettä) suustaan, mutta kolmannella yrityksellä kaikki meni sitten nappiin.

Eli jos summataan, mitä pitää vielä viilata:

  • kuppiin koskeminen, kun kuppi on eri paikoissa maalihenkilöön nähden
  • rullan luovutus vain vihjeestä (aina ei ihan malta)
  • oma liike, kun koira on tuomassa vielä rullaa
  • kirjanpitoa eli voisi yrittää treeneissä edes jotenkin kirjata heti ylös, missä tilanteessa tuli virhe (näin jälkikäteen ei välttämättä muistakaan, jos niitä toistoja on ihan älyttömästi)

Mutta kokonaisuudessaan meni ihan kivasti. Uusi maasto, uusia piiloja, ja tehtävistä suoriuduttiin. Ääntelyäkään ei ollut siihen malliin kuin esimerkiksi eilen.