Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.4.2014 Torstai-illan taajamailmaisut

Torstaina treenattiin koulualueen liepeillä. Alkuun ehdin tehdä pienen alkuverkkailun koirien kanssa, minkä jälkeen jäin palloilemaan Keron kanssa paikalle, kun käytiin läpi, mitä kukin tekee.

Tätä pitää vähän pohtia… Kero piippaili, kun mitään ei tapahtunut ja ihmisten luokse olisi ollut kiva päästä tai ylipäänsä tehdä vain jotain. Välillä Kero rauhoittui, ja kun palkkasin, niin vinkuna alkoi heti. Hmm. Pitää motivoida nyt itseäni treenaamaan tätä juttua arkielämässä… Eihän se muuten etene ainakaan parempaan suuntaan.

Sitten itse treeniin. Kero sai odotella autossa tovin, ja ennen omaa suoritustaan sai nuuhkia kaikki treenikamut niin tarkkaan kuin halusi. Siinä välissä ensimmäinen livahti piiloon hiekkakentän laidan puskaan.

Eka toisto meni hienosti. Toka siirtyi piiloon edelleen kentän laidan puskaan, kun Keroa palkkailtiin. Toka myös ok. Kolmannelle Kero meni kiertoreittiä ja ehti nostaa koipeaan. Ilmaisussa lähti piilolta niin nopsaan, että sai rullan otettua suuhunsa vasta matkalla (hmm… onkohan säädöt edelleen ok?). Palkkauksessa mm vähän liikahti (lehtiä), mikä vähän epäilytti Keroa (pysyi kuitenkin palkattavana, mutta olemus oli erilainen).

Neljäs oli vähän kauempana nurmikolla olevan kuusen suojissa. Sieltä ei suoraan haju tullut, ja kesken liikkumisen Kero bongasi muun hajun ja jäi haistelemaan. Ehdin liikkua jo aika lähelle, kunnes K havahtui, jatkoi duunia ja löysi tyypin. Muu porukka oli vähän perässä, mistä Kero hämääntyi (oli viemässä rullaa sinne, huomasi, etten olekaan siellä ja oli menossa takaisin piilolle, mutta hokasikin sitten meikäläisen).

Viides oli sitten taas hiekkakentän laidalla puskassa, ja sen ilmaisu ok. Keskimmäisiin ilmaisuihin kytkin näytölle.

Kun kaikki oli löydetty, Keron kanssa leikittiin kepeillä, ja intoutuipa leikkimään myös vetolelullakin :) Hienoa nähdä koiran leikkivän muidenkin kanssa :)