Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

25.4.2015 Canicross-debyytti!

Pitkään olin jo haaveillut osallistumisesta koirajuoksukisaan, mutta toistaiseksi en vain ollut saanut aikaiseksi ja toisaalta aika olikin sitten jo mennyt ohi Viiman ja Myryn suhteen. Keroa taas olin pitänyt liian nuorena, vaikka koiravaljakkourheilussa jo vuoden ikäinen koira saa osallistua kilpailuun!

Keron kanssa ei varsinaista vetotreeniä olla tehty. Edellisen viikon valjakkokoiraurheilusemmassa oli myös käytännön osuus, missä vähän päästiin sitä vetämistäkin kokeilemaan. Lyhyellä matkalla tosin, mutta oikeasti koira vetäen. Noin muutenhan Kero on ollut aina silloin tällöin kevyillä juoksulenkeillä mukana, ja välillä on spurttailtu eli satunnaisia pätkiä Kerolla oli tuota vetämistaustaa.

Siitä huolimatta ilmoittauduin Ohkolan kevätajoihin, joissa tarjolla oli varsin sopivan kuuloinen 2,4 kilometrin mittainen harrastajaluokka.

Päivä oli varsin hieno, kun oli sopivan lämmintä ja aurinkokin paistoi. Kerolle oli kuitenkin varmaan vähän kulttuurishokki moinen ympäristö. Paljon koiria siellä täällä, koirien haukuntaa ja myös odottamista. Paikalla piti olla jo heti aamusta klo 9, vaikka meidän startti lähtikin vasta klo 13 jälkeen.

25.4.2015 Ekaa kertaa Canicross-kisoissa
25.4.2015 Ekaa kertaa Canicross-kisoissa

Lopulta koitti hetki, jolloin oli aika lähteä verkkaamaan. Ensin kävin itse hölköttelemässä, minkä jälkeen otin Keron mukaan. Siinä vähän fiilisteltiin meininkiä ja paikkaa ennen kuin pistettiin vetokamppeet päälle ja suunnattiin kohti lähtöaluetta.

Lähtövuorossa olimme siellä loppupäässä eli meidän perään lähti enää yksi koirakko. Yhteensä kisaan osallistui lopulta yhdeksän koirakkoa. Siinä sitten odottelimme. Kero oli aika iisisti, eikä ottanut pulttia edellisistä koirista.

Lopulta oli meidän vuoro: 5 – 4 – 3 – 2 – piiip ja sitten menoksi. Kero lähti vetämään ja haukkui samalla. Tätä kesti ekaan mutkaan, minkä jälkeen meno jo hieman hiipui ja ääni hiljeni (ja myös vauhti).

Noin puolivälissä Kero sai taas uuden vetodraivin päälle, kun taisi saada hajua edeltä lähteneestä koirakosta. Jes, hyvä hyvä! Eka ohitettava ilmestyi näkyviin, ja veto jatkui. Heti, kun ohi pääsimme, veto hiipui. Keroa piti kannustaa ihan älyttömästi, jotta olisi keskittynyt eteenpäin juoksemiseen, eikä taaksepäin vilkuilemiseen. Ja tätä kesti aika pitkään.

Lopulta alkoi matka taittua loppua kohti, ja alkoi pitkähkö alamäki. Siinä Kerokin intoutui, ja tähän tuli taas kivaa vetoa :) Alamäen jälkeen alusta muuttui hakerouheeksi, ja Keron veto sammui taas. Mutta onneksi vain hetkeksi, sillä maali näkyi ja se lisäsi taas koiraan intoa jatkaa vetämistä. Saatiin hyvä loppuspurtti aikaiseksi, ja maalissa olikin sitten tyytyväinen kaksikko :)

Lopputuloksissa olimme viidensiä ajalla 9:41,8 (14,85km/h, ero voittajaan 2:07,7). Kaksi parasta painelivat 7:3x, mutta kolmas (whippet) oli jo samalla minuuttiluvulla, ja neljännestä sijasta jäimme viitisen sekuntia. Hieno debyytti siis pienelle lapinkoiralle :)

Seuraavalla kerralla Kero sitten vetää koko matkan ja ajasta tippuu paljon pois :) Olipa oikein mukava reissu, ja varmasti mennään uudestaankin. Paikkana Ohkola oli aivan loistava, ja kisaratakin hyvässä kunnossa ja helposti juostava.

Seuraavassa vähän kisafiiliksiä kuvin, jotka Tanja ja Jarkko Mykkänen napsivat, kiitos kuvista!

25.4.2015 Odotellaan lähtöä
25.4.2015 Odotellaan lähtöä
Aika leppoissaa odottelua
Aika leppoissaa odottelua
Kohta meidän vuoro
Kohta meidän vuoro
Katsopas, tuonne pitäisi lähteä
Katsopas, tuonne pitäisi lähteä
Maalissa!
Maalissa!