Myrylle oli tarkoitus laittaa tyypit vähän korkeammalle piiloon eli yksi kiven päälle, toinen tornin tikkaille ja kolmas ihan normaalisti maan tasolle. Ensimmäinen piilo sujui ihan hyvin. Myry bongasi kiven päällä olevan ja nappasi rullan. Ilmaisu ok. Toinen piilo olikin tavallinen piilo. Tämä ei enää sujunutkaan niin näppärästi, sillä Myry bongasi matkalla hevosen kikkareita ja meni nautiskelemaan niitä. Maalihenkilö oli yskähtelevää sorttia, mutta se ei vaikuttanut koiraan mitenkään vaan Myry teki löydön hajulla (meni kyllä aluksi reippaasti ohi). Lähti rullan kanssa ihan hyvin, mutta siinä oli risukkoa ja rulla tippui ja samoin tippui Myryn kuonokin maahan, mitä lie herkullisia juttuja sielläkin tarjolla. Luovuttuaan näistä Myry joutui käymään vielä kerran piilolla hakemassa rullan ja tuomaan sen sitten minulle.
Kolmas oli sitten kallion päällä tornin tikkaita n. puoliväliin kiivennyt tyyppi. Myry bongasi tyypin, otti rullan ja lähti tulemaan kohti (olin muutamien metrien päässä). Myry kuitenkin jäi pällistelemään muualle ja tiputti rullan, mutta tuli sitten vierelleni istumaan. Kun en siihen reagoinut, niin Myry meni tornin alle uudestaan, hengaili siinä hetken ennen kuin otti rullan ja tuli sen kanssa takaisin. Lähdettiin näytölle ennen kuin Myry ehti edes luovuttaa rullaa. No, rulla pysyi suussa, kunnes pyysin irroittamaan. Että tämmöinen treeni. Aika vaisu suoritus verrattuna keskiviikon treeneissä esitettyyn.
Viima oli viimeisenä, ja sille oli myös kolme tyyppiä piilotettu metsikköön. Ensimmäinen tyyppi oli yskivä, toinen oli normaali ja kolmas oli samaisen tornin n. puolivälissä. Eipä näissä missään nokka kovasti tuhissut, sillä kaikki ilmaistiin varsin mallikkaasti. Tornin luonakin työskentely oli ollut hyvää, ja ilmaisussakaan ei mitään moitittavaa. On noissa koirissa kyllä niin suuri ero tuon työskentelyinnon suhteen tässä lajissa.
Treenin jälkeen käytiin vielä ulkoilemassa toisaalla ja tarkistamassa mahdollisia treenipaikkoja, joten pojat saivat vielä hyvät loppuverryttelyt treenien päätteeksi.
