Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

21.10.2009 Vauhdikasta agia

Myry oli jo lämmittelyvaiheessa paljon virtaa täynnä. Otettiin vauhdikkaita spurtteja ja muuta mukavaa. Myös radallakin koira oli jotenkin vauhdikkaampi, ja siltä se myös tuntuikin ainakin vikan satsin aikana, kun itse se vetää aika kovaa, että oli koko ajan koiraa edellä.

Rata oli ennätyspitkä (27 estettä) ja siinä oli muutamia käännöksiä, mutta pääosin rata oli aika vauhdikas ja sujuva.

Joitain huomioita:

  • 8-10: Näissä pitää edetä itse tosi lujaa. Koira tulee kyllä perässä, koska sillä on selkeä hyppysuora. Itse pitää ehtiä ennen koiraa hypylle 10, jotta ehtii tehdä valssin seuraavalle hypylle 11.
  • 15-16: Koska koira poistuu kepeiltä vasemmalle ja seuraava este on vasemmalle, niin ohjauksen voi tehdä niin, että ennen keppirivin päättymistä kertoo jo koiralle omalla kropalla, että nyt käännytään vasemmalle.
  • 17-18: Hypyltä puolivalssi ja peruutus, ettei koira suuntaa hypyn jälkeen kepeille vaan ohjaus keinulle.
  • 18-19: Keinulta voi lähteä vauhdikkaasti jo ennen koiraa seuraavalle esteelle, että ehtii tekemään valssauksen muurin ja seuraavan hypyn välissä. Tällöin saa paremman linjan sitä seuraavalle esteelle (21 rengas).
  • 25-26: Itse ei saa edetä liian edelle keppien alussa, ettei koira mene sisään tokasta välistä vaan ottaa sen ensimmäisen välin.
  • Yleistä: Itselle vauhtia, jolloin koirakin tulee vauhdikkaammin mukana.

Oli kyllä hyvä treeni! Ensin mentiin tavallaan pätkissä eli ongelmakohdissa säädettiin, ja sitten loppuun vedettiin vielä kokonainen satsi. Se meni ihan kivasti, tosin muurilta tipahti palikka ja vikoille kepeille edistin itse liikaa, joten siitä harmillinen moka, mutta muuten meni oikein vauhdikkaasti ja koirassakin oli ihan erilailla tsemppiä, kun se oli pääasiassa koko ajan mua jäljessä.

Muistinvarainen piirros radasta.

2 ajatuksia aiheesta “21.10.2009 Vauhdikasta agia”

Kommentointi on suljettu.