Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

19.10.2013 Agissa irtoamistreeniä

Perjantain agivuorolle suhasin suoraan hälytreeneistä. Itse asiassa suunnitelmakin oli normaalia leväperäisempi, kun en ollut ehtinyt suunnitella oikeastaan mitään tarkempaa. Suunnitelmassa luki vain ”irtoaminen 3H, siv. etäisyys, speedpumpit, ympyrätyöskentely (sis. & ulk.p.)”.

Eka jakso ympyrätyöskentelyä (ulkokehällä) sekä muutama putkeen irtoaminen. Näissä palkkiona solmunaru.

Tokassa jaksossa kolmen hypyn suora, palkkiona vinkupallo. Pari toistoa lähetyksellä ja yksi lentävällä. Yhdessä toistossa alkoi jo vähän ennakoida vapautusta (mulla oli joku nytkähdys tms) ja toisessa toistossa jätti vikan hypyn tekemättä, kun oikaisi kohti meikäläistä. Ehdinpä tietysti sanoa ehdollisen vahvisteen ja heittää pallon…

Kolmas jakso lentävillä lähdöillä. Yksi toisto oli jopa ihan hyvä (suoraan). Videolta huomasin Keron päänkääntymiset tokan hypyn kohdalla, kun aloitan palkkan heittämisen.

Neljäs jakso lentävillä ja parilla lähetyksellä, josita yhdessä oikaisi taas vikan hypyn.

Tähän väliin Viima pääsi treenaamaan vähän, ja sitten olikin taas Keron vuoro. Tehtiin hyppysuoraa lähetyksillä että lentävillä. Tässä toistui taas tuo, että tokan hypyn jälkeen kaartui kohti ja jätti kolmannen tekemättä. Ja minä olin ehtinyt jo aloittaa pallon heiton eli tulipa taas vahvistettua aika paljon tätäkin… Tai jos jatkoi suoraan, niin pää kuitenkin kääntyi tuon tokan hypyn jälkeen seuraamaan, milloin se pallo lentää.

Ihan viimeinen jakso (tai kun agit oli tehty) keskityttiin sitten vain häkki/rauhoittumiskäytökseen, josta välillä vapautin käsikosketustreenille.

Videoita en jaksa editoida, koska ei niissä mitään ihmeellistä oikeastaan ole :D