Torstai-illan pentukurssin kerta peruuntui, joten suunnattiin pikatreeneihin Kivikkoon.
Keron treeni oli kaksiosainen. Ensimmäisessä testasin häiriöitä ihan lyhyillä ilmaisuetäisyyksillä. Ekassa lähetyksen ja mm:n välissä oli suljettu namirasia – ei ongelmia. Toisena oli köysilelu lähempänä ohjajaa – vilkaisu. Kolmantena samainen köysilelu lähempänä maalihenkilöä – Kero nappasi sen ja juoksi lopulta monta kertaa se suussaan minun ja mm:n väliä, kunnes mm sai napattua lelun, minkä jäljeen Kero malttoi ilmaista. Liian vaikea häiriö (ja kun kyseessä lempilelu…) siis. Neljänneksi otin häiriöksi samaisen namipurkin eikä häiriössä itsessään ollut mitään häiriötä Kerolle, sen sijaan livahdus näytölle ilman lupia oli nyt kova hinku.
Tämän jälkeen Kero pääsi vähän lepäilemään, kunnes oli aika päästä tekemään taas duunia. Maalihenkilö oli valmiiksi mennyt piiloon elementtikasoihin. Päästin Keron varhaisessa vaiheessa jo etsimään, mikä aikaansai sen, että Kero sitten juoksi siellä sun täällä ennen kuin hokasi hajun. Ilmaisu sitten ok. Tällä välin toinen maalihenkilö meni piiloon elementtirenkaaseen. Tässä ei kai sen kummempaa, mutta otettiin vielä kolmas ilmaisu, missä olikin ilmaisun osalta haastavaa se, ettei Kero päässytkään suoraan luokseni rullan kanssa. Rulla tippui, mutta koira meni itse korjaamaan eli kävi maalihenkilön luona uudestaan hakemassa rullan. Itse liikuin tällä välin esteen ylitse, niin saatiin onnistuminen, mutta noita esteellisiä pitää vain harjoitella jatkossakin.
Nyt oli siis tämmöiset pimeän treenit. Häiriöjuttuja pitää jatkossakin miettiä.
