Olin itse viikon sen verran kipeänä, että liikkuminen oli vaivalloista, joten poikien aktiviteetit jäivät vähiin. Hyvin Kero kuitenkin sopeutui, vaikkei mitään treenimenoja ollutkaan. Jotain pientä kuitenkin tehtiin tai Kero sai tehdä:
- Ruokailujen yhteydessä harjoiteltiin esineen tiukkaa pitämistä häiriössä (mm. yritän vetää esinettä suusta, vien ruoan Keron suun eteen, hämysanoja ennen irroitusvihjettä…)
- Paljon pihalla olemista, mikä tarkoittaa myös sitä, että Kero tulee useasti myös sisälle ja haluaa sitten taas pihalle. Halutessaan ulos Kero jää istumaan ovensuuhun odottamaan vapautusvihjettä. Tätä siis vahvistettu erittäin paljon.
- Pihalla tutin (= lypsykumi) heittoa/hakemista ja sen kanssa leikkimistä. Kero tuo hyvin tutin ja tarjoaa sitä uuteen heittoon :)
- Lenkeillä kiipeilyaktiviteettia, käpyjen heittelyä, Myryn juoksuttamista, hihna löysällä -etenemistä (jos ei vapaana).
- Parina päivänä treenattiin pihalla ihan oikeastikin, kun sattui hyvä hetki: häkkileikkiä (kaikki koirat innolla mukana), leikkimistä (uusi leikki n-y-t NYT!), ponnareiden ylittämistä, ekaan keppipariin tutustumista, renkaaseen (pyörän) tutustumista, mattoleikkiä…
- Sekä lisäksi siankorvien syöntiä, puruluiden syöntiä ja yleistä möllötystä sisällä tai ulkona.
Pahimpina päivinä Myry sai toimia avustajana, mm. nostamalla lattialla olevia esineitä ja antamalla niitä minulle (esim. koirien ruoka-astiat, vaatteita) eli jotain hyötyä tästäkin käytöksestä näin käytännössä :) Niin, ja Myryhän oli myös se, joka heti hyödynsi sisään raahaamani Fatboyn. Heti, kun silmä vältti, niin se oli jo sen vallannut, vaikka se oli tarkoitettu itselleni sopivaksi löhöilypisteeksi.
