Sunnuntaina osallistuttiin koko poikakolmikon kanssa Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmukseen, joka tänä vuonna pidettiin Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskuksessa. Paikalle lähdettiin jo aamulla klo 9 aikoihin, ja takaisin palattiin vasta klo 17 jälkeen, joten pitkä oli päivä ainakin pennulle.
Alkuun kierreltiin ympäriinsä alueella, ja kun kehien alkaminen lähestyi, vein pennun hetkeksi autoon odottelemaan. Viima ja Myry olivat samassa veteraaniurosten kehässä, mutta onneksi alun ja lopun ryhmäkierrokselle sain apukäsiä handlaamaan Viiman.
Esiintymiset kehässä noin muuten menivät ihan ok. Vähän Myry oli vetelä, eikä se juossutkaan niin lujaa kuin oletin :D Poseeraaminen meni ok, vähän kyllä taisi vältellä tuomaria, vaikka meni kyllä luokse ja antoi hampaat katsoa jne.
Viima oli kehässä myös vähän ”outo”. Ensinnäkin se kellahteli heti selälleen tuomarin luona rapsuteltavaksi… Liikkumiset kehän ympäri meni kyllä ihan kivasti. Ja ihme kyllä Viima oli täysin hiljaa koko kehässä olemisen ajan (vaikka kaikkien koirien läsnäollessa olikin vähän äänekäs ainakin seisotuksissa).
Yksittäisarviointien jälkeen kaikki veteraaniurokset kerääntyivät vielä kiertämään kehää yhdessä, mutta Myry napattiin kehästä pois jo heti toisena, ja Viimakin tuli lähes heti perään myös.
Myryn arvostelu
10-vuotias uros, jolla miellyttävä luonne, kaunis ilme, hyvä rakenne. Liikkuu sivusta hyvin, takaa ja edestä jonkin verran ahtaasti. Hyvä tyyppi.
Kuva: Susanna Kangasvuo.
Viiman arvostelu
12-vuotias uros, jolla rodunomainen pää ja ilme. Hyvä tyyppi, ikäisekseen hyvät liikkeet. Mukava luonne.
Kehässä pyörimisten jälkeen Viima pääsi lepäämään. Myry sen sijaan kävi antamassa verinäytteen. Tämän jälkeen Myry sai mennä Viiman seuraksi, ja loppupäivä vietettiinkin sitten Keron kanssa alueella. Paljon oli koiria, ja tuttujakin nähtiin. Mm. Keron sisko Ritu oli myös paikalla, ja sen kanssa olikin kivat painimiset itse alueella että myös tapahtuman jälkeen läheisellä pellolla, missä myös hurjia spurtteja tehtiin :)
Pääasiassa Kero käyttäytyi kyllä fiksusti ja oli rauhallinen :) Jotain pientä (mm. istumista, käsikosketusta, kontaktia) testailtiin alueella, joten tuli todettua, että koira pystyy tekemään myös duunia ihmis/koirahälinässä. Myös rauhoittuminen aloilleen onnistui (tosin yhdessä kohtaa olikin havaittavissa pientä piippailua, mutta se meni ohi).
Kotona uni kyllä maittoi :)
