Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

28.10.2012 Pimeitä esineitä

Myryllä oli näköjään sellainen päivä, että ”tiedän mitä teen, etsin ihmisiä, en esineitä…” :P No, eipä sentään. Asetelma vain oli vähän erilainen kuin aiemmin eli nyt kävin tiputtamassa neljä esinettä metsään koiran odottaessa autossa. Ensin ihan alkuun huivi oksaan roikkumaan, sitten kaksi t-paitaa matkan varrelle (toinen kivellä) ja sitten vielä kangaspussi alemmaksi rinteeseen lähelle polkua.

Ensimmäisen Myry työsti hyvin ja varmasti. T-paitojen kohdalla Myry sekoili jo jotain, löysi ne kyllä, mutta toisen kanssa ilmaisu jäi kesken, koska joku haju sekoitti rullantuontireitin ja koko homma vähän unohtui. Toisen t-paidan kohdalla en edes muista (!!), miten se meni. Kangaspussi ilmaistiin kyllä ihan hyvin, mutta sitä ennen Myry ehti lähteä tekemään isompaa rundia vähän kauemmaksi (ehkä oli tuoreita ihmishajuja). Näytti ihan siltä, että Myry kyllä tietää, että ihmisiä tässä pitäisi etsiä ja irrota hajuille, mutta kyllä se esinekin sieltä sitten lopulta ilmaistiin, saatiin herkut ja leikittiin.