Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

18.8.2010 Aamutreenit

Klo 10 reippaina treeneihin, jotka tällä kerralla pidettiin Histassa Espoossa.

Ennen treenien alkua otin Viiman kanssa vain semmoista yleistä oleskelua (hiljaa). Siinä oli pari muutakin koiraa. Oikeastaan meni ihan kivasti. Viima halusi kovasti ottaa kontaktia (minuun!) ja tehdä jotain, mikä välillä purkautui piippailuna/haukkuna, mistä seurasi vain selän kääntö eikä mitään muuta. Aika nopeasti Viima kuitenkin keksi olla hiljaa, mistä seurasi kivoja asioita. Tehtiin mm. kämmenkosketusta ja kontaktia jne.

Varsinaisessa treenissä Viimalle otettiin kaksi piiloa. Tarkoituksena oli kulkea yhdessä metsän puolella. Ensimmäinen piilo oli siinä lähistöllä ja se menikin ihan mallikkaasti. Sitten jatkettiin jonkin verran metsän puolella ja ihan mukavasti Viima kulki siinä edellä/lähistöllä. Jossain kohdin Viima palautui tielle ja nappasi jäljen. Oli mielenkiintoista katsoa sitä työskentelyä, kun itse tuli huomattua, missä se maalihenkilö oli. Sinne Viima sitten löysi itsensä ja haukkui oikein kivasti. Oli ihan hyvä, että itsekin olin siinä aika lähellä, niin ei pitkään tarvinnut haukkua :)

Myrylle oli myös pari piiloa. Ensimmäinen oli kallioille vievän polun oikealla puolella olevan kuusen alla. Tämä meni ihan mukavasti. Hieman hitaahkosti Myry tosin rullan kanssa tuli takaisin (ravasi). Itse olin aika lähellä eli näin, kun koira meni kuusen alle ja tuli pois.

Toiselle saatiin kulkea vähän pidempi matka. Piilo oli rinteen alapuolella ja aika hyvin Myry sitten hajun perässä irtosikin ja tuli vauhdikkaasti (laukaten) rulla suussa takaisin. Näytöllekin mentiin vauhdikkaasti.

Nyt pitää hieman miettiä tuota, miten saisi koiraan enemmän vauhtia tuossa rullantuontivaiheessa. Vauhti tuntuu hidastuvan silloin, kun etäisyys koiran ja minun välillä on pienempi.