Hälytreenit Nurmijärvellä, sää lämmin ja aurinkoinen.
Meillä oli Viiman (+ kartturin) kanssa kolmionmuotoinen alue, joka rajoittui tiehen ja pariin polkuun. Käytiin aluetta suunnitelman mukaisesti kiertäen ensin rajat. Todellisuudessa kävikin niin, että käytiin vain puolet alueesta. Tämä selvisi, kun Viima sai hajun alueen ’ulkopuolelta’ ja lähti päättäväisesti eikä kutsuista huolimatta tullut takaisin. Sitten alkoi haukku kuulua kauempaa ja sieltähän yksi kadonnut sitten löytyikin.
Käytiin sitten tämä käymätön alue vielä loppuun asti, mutta mitään ei löytynyt. Alueella oli kuitenkin bonusjuttu, mitä mentiin vähän lähempää tutkailemaan. Kun päästiin lähemmäksi, niin Viima bongasi ryteiköstä hatun ja takin, joita meni haukkumaan. Hieno esineilmaisu siis. Todennäköisesti Viima oli käynyt ainakin siinä lähellä jo aiemmin, mutta ei ollut noteerannut esineitä ilmaisuun asti, sillä olimme hieman kauempana (Viima lähti rinnettä ylös, pysähtyi siellä yhdessä kohtaa ja katsoi meihin päin alas, mutta kun mekin jatkettiin matkaa, niin jatkoi koirakin palaten luoksemme).
Yhteensä kuljettiin reilu 3km ja aikaa koko reissuun autolta autolle meni n. 1,5 tuntia. Viima jaksoi ihan hyvin, vaikka kuumuus alkoikin jo vähän lopussa painaakin (ainakin autolle päin kuljettaessa). Pari harmittavaa hallintakompastusta kyllä tuli. Ensimmäinen tuli, kun ei vielä oltu käyty aluetta ihan loppuun (siis oletettua aluetta). Viima lähti kutsuista huolimatta alueen ulkopuolelle. Kun tutkailin asiaa tarkemmin, niin tajusin, että koira oli mennyt jopa tien yli toiselle puolelle. Hyihyi. Toinen moka tuli sitten tuolla löydöllä, kun koira ei välittänyt kutsuista tulla takaisin, vaikka se lopulta sen löydön tekikin. Muuten Viima kyllä pysyi ihan hyvin lähistöllä ja totteli luoksetuloja jne, mutta harmittavasti tuo viimeinen tottelemattomuus sai löydön myötä vahvistusta.
