Sekin ihme ja kummajaisuus on nyt koettu, että osallistuin seminaariin koirakkopaikalle! Kyseessä oli Sosiaalinen palkka – mystiikasta käytäntöön -seminaari, jonka piti Mirja Leinikka (Koirakoulu verkossa). Seminaari pidettiin Nummelassa, Erilainen koirakoulu -tiloissa. Mukaan olin ilmoittautunut uskaliaasti Discon kanssa. Ennen tätä varsinaista seminaaripäivää olimme saaneet pari ennakkotehtävää, joita vajaan parin viikon aikana hieman opiskelimme kotosalla, jotta seminaarissa voisimme saada tuntumaa hommaan vielä vähän enemmän.
Tässä yhteydessä sosiaalisella palkalla oli hieman eri merkitys kuin mitä normipuheessa sillä on. Suomennos johtaa ehkä hieman harhaan, koska tässä kyseessä on Ken Ramirezin esittelemä menetelmä (Smart Reinforcement), missä koiralle opetetaan sille alkujaan merkityksetön asia tarkoittamaan palkkaa. Näin sitä voidaan jatkossa käyttää namin tai lelun tavoin positiivisena vahvisteena. Jatkossa tätä on sitten ylläpidettävä eli ladattava aina välillä arvoa lisää. Koulutusprosessin kesto on yllättävänkin pitkä eli puhutaan ainakin puolesta vuodesta, jos asiaa harjoittelee säännöllisesti.
Seminaarin ensimmäinen osuus oli teoriaa, jossa käytiin läpi palkkaukseen noin yleisesti liittyvää asiaa läpi. Hyvää muistettavaa oli mm. se, että palkkausta kannattaa varioida eli palkata erilaisilla tavoilla paikasta ja käyttäytymisestä riippumatta. Tällöin minimoidaan sitä tilannetta, että koira odottaa saavansa aina tietyssä kontekstissä vain tietynlaista palkkaa. Lisäksi hyvä oli kuulla sekin, että sosiaalisen palkan opettaminen kannattaa ottaa mukaan jo pentuvaiheessa, ja että sitä voidaan käyttää treeneissä, vaikka olisikin sen kouluttamisessa alkuvaiheessa. Silloin vain tehdään alkuvaiheen juttuja, mutta sekoitetaan se muun palkkaamiseen yhteyteen. Ei siis pelkkää kotitempputreeniä, vaan yhtä hyvin voi agilitytreeneissäkin jonkin asian yhteydessä yllättää sosiaalisella palkalla.
Seminaarin toinen osa muodostui kuuden koiran treeneistä. Jokaiselle oli varattu puoli tuntia treeniaikaa. Ennen sitä oli jokainen miettinyt yhdessä ”valmentajan” kanssa, millaisen treenin tekee. Tehtävänä oli käydä sosiaalisen palkan kolme eri koulutusvaihetta läpi. Tosielämässä näin nopeasti hommassa ei edettäisi, mutta nyt harjoituksen vuoksi mentiin supernopeasti eteenpäin, jotta ihmiset saisivat käytännön ideaa.
Ensimmäisenä tehtävänä kerrattiin, millainen sosiaalinen palkka on käytössä (sana + liike). Discolle olin valinnut sosiaaliseksi palkaksi ”vafiin” ja peukku. Näitä tehtiin jokunen toisto eli sosiaalinen palkka + nami perään.
Toisessa vaiheessa valmentaja astui kuvioihin mukaan eli hän saneli tehtävän, mistä seurasi koiralle naksu + nami. Näitä tehtiin Discolle kymmenen toistoa siten, että kahdelle toistolle mukaan tuli myös sosiaalinen palkka eli tehtävä + naksu + sosiaalinen palkka + nami. Disco suoriutui pääasiassa ihan kivasti, vaikka uusi tilanne hieman oudoksutti sitä. Meillä oli myös vähän turhan paljon eri tehtäviä mukana (istu, maahan, käsikosketus). Disco esimerkiksi rupesi ennakomaan tehtäviä, vaikka valmentaja sanoikin suomeksi, niin Disco jo teki vastaavaa liikettä, vaikka meillä vihjeet istumiselle ja maahanmenolle ovat englanniksi. Yhtä kaikki, selvittiin kuitenkin.
Kolmannen vaiheen harjoituksessa mentiin jo vähän monimutkaisempaan suuntaan. Eli siinä tarkoituksena oli ujuttaa joukkoon mukaan sosiaalinen palkka siten, että siitä ei suoraan seurannutkaan enää namia, vaan uusi vihje tehdä tehtävää. Alkujaan olin tähän ajatellut, että maahanmeno voisi olla hyvä ja käsikosketus uutena vihjeenä sosiaalisen palkan jälkeen. Varmaan näin tehtiinkin, mutta jatkotreeneissä siirryttiin lopulta tekemään hommaa käsikosketuksilla.
Loppua kohti homma vaikeutui vielä tästäkin, sillä mukaan otimme eri palkkioiden vaihtelun. Eli välillä tehtävästä tulikin lelupalkka, välillä sosiaalinen palkka + nami, välillä pelkkä sosiaalinen palkka ja sitä seurannut uusi vihje ja välillä tehtiin pelkkä sosiaalinen palkka + nami. Siinä sai tarkkaan miettiä, että mitä tässä nyt pitikään tehdä eli oli vain hyvä, että tehtävä (käsikosketus) pidettiin simppelinä.
Treenipätkien väliset ajat Disco oli häkissä. Se on sille tuttu juttu muutenkin, joten se oli hyvä tapa tuoda uuteen tilanteeseen jotain tuttua ja turvallista mukaan. Paikalla oli kuitenkin parisenkymmentä ihmistä katsomassa ja seuraamassa vain meitä! Mutta hienosti selvittiin kumpikin. Loppua kohti Discokin taisi vähän rentoutua, sillä häntäkin heilahteli välillä. Toki se välillä saattoi keskeytyä kuuntelemaan viereisestä tilasta kuuluvia ääniä, mutta muuten fokus tehtävään oli oikeinkin hyvä.
Seminaaripäivä oli oikein antoisa ja opettavainen. Oli mielenkiintoista seurata myös muiden koirakoiden tekemisiä. Ehkäpä jotain jäi myös omaan päähänkin kytemään. Aikomuksena olisi kyllä jatkaa tätä hommaa pikku hiljaa muun treenaamisen ohessa, sillä olisihan se hienoa, että voisi joissain tilanteissa tosiaan palkata koiraa näinkin simppelisti. Kiitokset tästä Erkulle tapahtuman järkkäämisestä, Mirjalle mainiosta koulutuksesta ja opastuksesta sekä valmentajaparilleni, joka selkeästi saneli meille tehtävät :)
Seuraavassa kolme videota, joilla teemme jo vähän monimutkaisempaa juttua. Kiitokset videoinnista Erkku Jussinheimolle! Hienoa, että saimme muistoksi ihan tämmöistä videomateriaaliakin.
