Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

Keron debyytti noseworkin kolmosluokassa

Myönnän, etten odottanut tälle vuodelle lainkaan noseworkin kolmosluokan kokeita. Niinpä yllätys oli suuri, kun syyskuun loppupuolella minuun otettiin yhteyttä, olisinko valmis lähtemään Ouluun saakka kokeisiin. Uusia koirakoita oli nyt noussut syksyn kokeissa kolmosiin, ja jos mukaan saataisiin vähintään kolme koirakkoa, koe voitaisiin pitää. En epäröinyt hetkeäkään. Mukaan siis! Valmistautumisaikaa oli kuukausi!

Kero on aina valmis nenähommiin!

Valmistautumista

Onneksi nosework on ollut treenilistallamme koko vuoden, ja uutta tsemppiä hommaan hain keväällä nettiryhmistä (Scentsabilities Nosework ja Fenzi Dog Sports Acedemy). Yksin treenatessa sitä kaipaa kuitenkin uusia ideoita, joten päätin kokeilla tämmöistä ratkaisua. Keron treeniohjelmaan (ja samalla myös Discon) tuli mukaan kaikenlaista kivaa ja erilaista. Aika paljon perusjuttuja, joihin ei aiemmin ollut tullut kiinnitettyä huomiota, vaikka olenkin aika tarkka perustaitojen opettamisen suhteen. Mutta siinäpä onkin se, miten ne perustaidot milloinkin määritellään!

Syksyä kohti mukaan treeniohjelmistoon tulivat jo kolmosiin valmistavat harjoitukset. Alueen aktiivista läpikäyntiä ja sokkotreenejäkin. Onneksi sokkotreeneihin sain treeniseuraa, vaikka muuten treenasinkin kotona tai lähiympäristössä erilaisia taitojuttuja.

Ennen kokeita Keron kanssa ehdittiin tehdä peräti kuusi sokkotreeniä, näistä puolet pyrkivät mätsäämään vähän siihen, mitä kokeessa voisi tulla vastaan. Lisäksi kuukausi ennen koetta kävimme ostamassa laventelihydrolaattiputelin, ja muistuttelin hieman koiria siitä hajusta. Normaalisti olin käyttänyt vain eukalyptus- ja laakerinlehtihydrolaattia sekä välillä sekoitellut näitä keskenään.

Kero ja pienet lumihiutaleet

Kokeeseen

Kokeeseen lähdettiin odottavin mielin. Hommahan on kuitenkin uutta kaikille, kun vastaavanlaista koetta ei aiemmin ollut Suomessa vielä järjestetty. Tavoitteena pidin sitä, että haetaan kokemuksia, oppia, treeni-ideoita ja ennen kaikkea halusin Kerolle hienon kokemuksen ja että koira nauttii hommasta. Keron kanssa harrastaminen on vaatinut paljon, mutta palasten loksahdellessa kohdilleen, se on antanut myös vieläkin enemmän. Ja on ollut hienoa, että olemme löytäneet tämän noseworkin ja vielä hienompaa on ollut huomata, miten paljon Kero tästä puuhasta pitää. Niinpä lähdin matkaan sillä mielellä, että tapahtuu mitä tahansa, niin Kerolla pitää olla kivaa!

Aamupäivän koe

Paikalle Ouluun matkasin perjantaina, ja lauantaiaamuna klo 8 olimme pirteänä koepaikalla. Kokeen järjestäjänä toimi Nose Team Oulu ry ja tuomarina Pekka Alamommo.

Sää oli rapsakka. Aamupäivän koe vedettiin läpi siten, että kukin koirakko suoritti yhden alueen kerrallaan. Ensin laatikot, sitten ajoneuvot, sisäetsintä ja viimeisenä ulkoetsintä.

Laatikkoetsintään oli varattu aikaa 2 minuuttia. Se sujui aika kivasti, sillä Kero löysi kohtuullisen nopeasti ensimmäisen piilon pahvilaatikosta. Toinen piilo löytyi kannellisesta ämpäristä. Tein muuten ekaa kertaa sellaisen mokan, että palkkasin liian läheltä piiloa, joten saimme jo heti ensimmäiseltä alueelta virhepisteen. Alueen ilmoitin valmiiksi ajassa 1:56,19 eli aika täpärälle meni. Tältä alueelta täydet 25 pistettä, lisäksi 1 virhepiste.

Löytö!

Ajoneuvoetsinnän enimmäisaika oli 2,5 minuuttia. Kero veti pitkällä liinalla, tutkaili kovasti pakettiautoa, mutta ei sieltä löytänyt mitään. Traktorin perässä olevasta lanasta löytyi piilo. Sen jälkeen kiersimme vielä kerran pakettiauton, kunnes ilmoitin alueen valmiiksi. Aika oli 2:22,22. Tältä alueelta täydet 25 pistettä.

Löytö!

Sisäetsinnässä oli kaksi tilaa, kirjasto ja kuntosali, ja enimmäisaikaa varattu 2,5 minuuttia. Kero ampaisi heti lähdöstä tilojen välimaastoon ja aika nopeasti ilmaisi kuntosalin puolelta piilon. Sen jälkeen kierrettiin kuntosali, mistä löytyi vielä yksi piilo. Tämän jälkeen palattiin takaisin kirjastoon. Minulle tuli joku blackout ja ajattelin, että täällä on pakko olla yksi piilo, koska ei voi olla nollaa piiloa. Joten päässäni sekoittui tuo asia, vaikka tiesinkin, että tila voi olla tyhjä, mutta etsintäalueelta on kuitenkin löydyttävä piilo. Siinä sitten tahkottiin, ja aika meni täyteen. Olipas hieman tyhmä fiilis sen jälkeen. Hienosti Kero kyllä työskenteli ja osoitti, ettei alueella ole enää piiloja, mutta itse sössin. Tältä alueelta 20 pistettä.

Tässä huoneessa ei ole enää etsittävää.

Ulkoetsinnässä aikaa oli varattu 3 minuuttia 15 sekuntia. Olin miettinyt taktiikaksi sen, että kierretään rajat, ja etenkin tarkistetaan oikealla olevan rakennuksen seinä tarkkaan. Tuulensuunta oli nimittäin juuri sieltä suunnasta, joten jos seinässä olisi haju, sen paikantaminen voisi olla haastavaa. Lisäksi koin tärkeäksi päästä tarkastamaan myös alueen ihan vasen nurkka, koska jos siellä olisi piilo, haju menisi alueen ulkopuolelle.

Ulkoetsinnän korkea piilo.

Kerolla oli oma pläninsä, ja niinpä sitten seurasin Keroa. Ensimmäiseksi napattiin juurikin alueen vasemmalla puolella olevan rakennuksen nurkkapiilo. Sen jälkeen etsittiin alueen keskeltä ja lopuksi mentiin tarkistamaan seinää. Siinä vaiheessa tuli 30 sekuntia jäljellä -ilmoitus, ja oli vähän kuumottavaa, kun Kerolla oli haju ja se sitä tarkensi. Kyseessä oli korkea piilo, olisiko ollut 130-140 cm korkealla. Ilmoitin löydön, ja kun sain varmistuksen, että oikein, ilmoitin alueen valmiiksi. Valmis-sana tosin tuli juuri, kun aika ehti mennä umpeen. Emme saaneet siis tästäkään alueesta täysiä pisteitä, vaan 20 pistettä ja aikaa meni se 3 min 15 sekuntia.

Alueen tarkistamista

Kokonaisuudessaan Kero käytti etsimiseen aikaa 10:03,4 minuuttia. Löytöpisteitä oli 90, virhepisteitä 1 ja sijoituksena 2/3. Hienosti Kero siis suoriutui!

Kerolainen ekoissa nw3-kokeissa söpöilemässä.

Iltapäivän koe

Lounastauon jälkeen oli vuorossa toinen koe. Maha oli täynnä järjestävän porukan tarjoamista pitsoista. Olimme myös käyneet läpi aamupäivän kokeen suorituksia. Sääkin vähän vaihtui, kun alkoi vähän lumihiutaleita sadella, mutta mitään kunnon lumi/räntäsadetta ei kuitenkaan tullut. Koe suoritettiin niin, että ensin tehtiin ulkoetsintä ja sitten ajoneuvoetsintä, sen jälkeen sisä- ja laatikkoetsinnät.

Ulkoetsintä osoittautui yllättävän haastavaksi. Tarkoitus oli kiertää rakennuksen sivut, ja aloitimmekin menemällä oikealle ja päätyyn. Sieltä sitten kipitimme takaisin pitkää sivua ja toiseen päätyyn, missä Kero saikin hajusta kiinni ja teki ensimmäisen löydön.

Ulkoetsinnän löydetty piilo

Sieltä palasimme takaisin pitkälle sivulle, mutta oikein ei saatu otetta mistään. Hieman ennen ajan umpeutumista ilmoitin valmis. Siitä tuli kaksi virhepistettä, ja ajaksi enimmäisaika 3,5 minuuttia. Kaikki alueen piilot olivat kohtuullisen korkealla. Yksi olisi ollut alueen oikeassa nurkassa, toinen alueen keskivaiheilla oven salvassa, ja löytynyt piilo oli tosiaan kaltevan pinnan yläpuolella.

Ajoneuvoetsinnässä oli viisi ajoneuvoa, ja enimmäisaikana hurja 2 minuuttia. Maksimissaanhan piiloja saattoi siis olla viisi. Suunnitelmana oli kiertää ensin oikealla puolella olevat ajoneuvot, minkä jälkeen palata kiertämään vasemmalla puolella olevat ajoneuvot. Annoin Keron tehdä päätökset. Ja se taisikin olla ihan oikea ratkaisu. Käytännössä juostiin alue läpi, mutta uskalsin silti ilmoittaa heti toisen piilon löytymisen jälkeen alueen valmiiksi. En odotellut edes sitä 30 sekuntia jäljellä -ilmoitusta. Riski kannatti, sillä alue tosiaan oli valmis ja saimme sen 25 pistettä. Lisäksi olimme seuraavaa koiraa peräti 10 sekuntia nopeampia.

Löytö!

Sisäetsinnässä tiloja oli kolme, alun kirjasto (tästä ei kuvaa), sitten ompeluhuone ja kolmantena kangaspuuhuone. Enimmäisaikana oli 3 minuuttia 15 sekuntia. Tältä alueelta löydettiin vain yksi piilo, joka oli tuossa toisessa huoneessa lipaston laatikossa. Toinen piilo oli kangaspuissa, mutta siitä Kero oli mennyt kyllä ohi, mutta juurikin niin, ettei oikein osunut kunnolla hajuun. Kirjastohuone oli selvää hämäystä, ei siellä ollut mitään, vaikka siellä hyvä tovi viivyttiinkin. Tältä alueelta 10 pistettä.

Tänne huoneeseen jäi yksi piilo kangaspuihin (oikea reuna keskellä).

Laatikkoetsintä koostui pelkästään erilaisista laukuista. Aikaa siihen oli jätetty käytettäväksi kaksi minuuttia. Se aika me käytettiin löytämättä mitään. Videolta katsoin, ja sieltä näin, että Kero meni tosi nopeasti oikealle laukulle, jopa työnsi kuonoaan sinne sisään, mutta jatkoi sitten matkaa. Itse en moista livenä muista huomanneeni, joten se reaktio jäi noteeraamatta. Kun aika meni umpeen, ei oikeata laukkua edelleen löydetty. Kero kävi kyllä viereistä laukkua vähän ilmaisemassa, sitten nuuhkaisi oikeata, mutta jatkoi matkaa. Palasi hetken päästä takaisin ilmaisemaan oikeata.

Tässä laukussa oli haju, mutta Kero ei sitä jäänyt ilmaisemaan

Kokonaisuudessaan tästä iltapäivän kokeesta saimme yhteensä 45 pistettä, kaksi virhepistettä, aika 10:08,6 minuuttia ja sijoitus 3/3. Kero oli kyllä kuitenkin hieno. Jaksoi hyvin, ja etenkin tykkäsin, miten loistava se oli ajoneuvoilla. On hienoa, kun koira on itsenäinen, motivoitunut ja sopivan vauhdikas!

Jos kiinnostaa lukea tarkempia ajatuksia näistä kokeista, tsekkaapa juttu: SporttiRakissa: Noseworkin ensimmäiset kolmosluokan kokeet Suomessa

Videot

Tässä vielä videot kaikista etsinnöistämme.

Aamupäivän koe: Laatikkoetsintä
Aamupäivän koe: Ajoneuvoetsintä
Aamupäivän koe: Sisäetsintä
Aamupäivän koe: Ulkoetsintä
Iltapäivän koe: Ulkoetsintä
Iltapäivän koe: Ajoneuvoetsintä
Iltapäivän koe: Sisäetsintä
Iltapäivän koe: Laatikkoetsintä