Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

Kero agin joukkue-sm-kisoissa

Kauden yksi kohokohdista oli osallistuminen agilityn joukkue-sm-kilpailuihin Keron kanssa. Olimme mukana Northern Agility Sportin joukkueessa, missä meidän lisäksemme karsintaradalla kirmasivat bc-Rauni, bc-Ingrid ja aussie-Mysti.

Fiilis oli tosi hyvä aamulla jo kun katselin aamulla aloittaneiden suorituksia. Radasta sai tällöin hyvän käsityksen. Paikan päälläkin meni kivasti, kun autolle löytyi hyvin paikka ja ehdimme rauhassa Keronkin kanssa kiertää aluetta ennen varsinaista lämmittelyä. Häkkikin saatiin hyvin läheiseen halliin.

Keppien jälkeen renkaalla. Kuva: SporttiRakki
Keppien jälkeen renkaalla. Kuva: SporttiRakki

Matkaan lähdimme joukkueemme toisena koirakkona. Kero teki parastaan, oli hienosti mukana ohjauksessa ja mikä parasta, Kero haki hienosti kepit ja suoritti ne virheettömästi. Kepit ovat meille olleet kisoissa se heikoin lenkki, koska onnistumisprosentti niissä on luvattoman huono.

Tiukasti rimaa niellen. Kuva: SporttiRakki
Tiukasti rimaa niellen. Kuva: SporttiRakki

Tokavikalle esteelle asti kaikki meni kivasti. Putkesta tultaessa Kero ilmeisesti lähti liikaa liikkeeseeni mukaan ja en nyt ole varma, vihjeistinkö riittävästi hypylle vai mitä siinä tapahtui. Huomasin kuitenkin, että Kero menee vierelläni ohi tokavikasta esteestä. Siinä samassa, kun tämän tajusin, jarrutin korjatakseni tilanteen ja kynnin siinä sitten maata. Kero reagoi tähän hienosti tulemalla luokseni ja niinpä toivuttuani kompuroinnistani Kero suoritti nämä kaksi viimeistä hyppyä onnistuneesti. Virhepisteitä 5 ja reilut pari sekuntia yliaikaa (se aivan varmasti tuli tuossa lopussa säätäessä).

Sinne niin. Kuva: SporttiRakki
Sinne niin. Kuva: SporttiRakki

Mutta olin kaatumisesta huolimatta hyvin tyytyväinen! Sekä omaan että Keron suoritukseen. Tehtiin rataa yhdessä, ja tykkäsin myös siitä, miten Kero liikkui ja kulki mukana. Aina voi toki jossitella ohjausvalinnoista yms, mutta se ei muuta sitä, mitä jo tapahtui. Ja kun ottaa huomioon lähtökohdat eli Kerolla oli edellisellä viikolla pari starttia ja sitä ennen puoli vuotta kisataukoa, niin siihenkin nähden olen hyvin tyytyväinen, että pystyttiin selviämään näinkin isossa tapahtumassa ihan mallikkaasti. Jari Suomalaisen tuomaroima rata toki oli ehkä päällisin puolin varsin helppo, mutta esimerkiksi joukkueiden osalta vain kaksi joukkuetta lähes 50 joukkueesta lähti finaaliradalle nollatuloksilla.

Ansaitun palkan kimpussa.
Ansaitun palkan kimpussa.

Osallistuminen näihin skaboihin oli tosi kivaa, ja ensi vuonnakin hinku on varmasti kova päästä mukaan! Ja tähän vielä ihan hurjan suuret onnittelut Lappalaiskoirat ry:n superhyvälle lapinporokoirajoukkueelle, joka voitti pikkumaksien suomenmestaruuden!

Kiitos kisoista, ja ensi vuonna uudestaan!
Kiitos kisoista, ja ensi vuonna uudestaan!

Tässä vielä Tarja Jalavan ottama video startistamme:

Keron kisavideo.