Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

Vanhalle koiralle uusia temppuja? Osa 1.

En ole opettanut koirilleni vähään aikaan mitään uutta. Sen sijaan olisi tarkoitus opettaa muille, miten joitain asioita opetetaan. Paras tai ainakin hyvä tapa tähän lienee opettaa omallekin koiralle nämä taidot. Näin syntyi ajatus opettaa rullailmaisuketju haukkuvalle etsintäkoiralle, jolle ikääkin on jo kertynyt. Viimasta tuli siis koekoira :)

Ja jotta itsellekin olisi jotain haastetta, tämän projektin tarkoituksena ei ole tehdä ns. helpoimman kautta ;) vaan tarkoituksena on antaa koiran itse tarjota käytöksiä, sheipata, käyttää kohteita hyödyksi, liittää vihjeitä ja lopulta ketjuttaa palaset takaperin nopeasti yhteen kokonaiseksi ketjuksi.

Rullailmaisun ketjutus karkeasti

  1. Näyttö
  2. Rullan pito + luovutus perusasennossa + näyttö
  3. Rullan nostaminen + pito + luovutus + näyttö
  4. Rullan haku + nostaminen + pito + luovutus + näyttö

Liinaan kytkemisen voisin ottaa myös mukaan (näyttö), mutta tässä projektissa taidan jättää sen ulkopuolelle.

Pohjataidot

Joidenkin perustaitojen osaaminen nopeuttaa ketjun kasaamisessa. Näitä ovat mm.

  • Perusasento
  • Kohdetyöskentely (kosketuskeppi, alusta)
  • Esineen pito ja luovutus (nouto myös plussaa)

Viiman osalta pohjataidot ovat kunnossa, joten tehtäväksi jää toiminnan aikaansaaminen eri tilanteissa (mm. kaulassa roikkuva rulla) ja eri osakäytösten yhdistäminen takaperin ketjuttamalla. Lisäksi uusien vihjeiden lisääminen tulee mukaan kuvioihin.

Aloitus

Projekti alkoi testaamalla, miten hyvin kohdetyöskentely oli muistissa. Kosketuskeppiin koskeminen on erittäin vahva (testasin myös agilityhallissa). Alustalle hakeutuminen oli ok, mutta siihen piti liittää mukaan maahanmeno. Muutamasta toistosta (annoin maahanmeno-vihjeen) Viima alkoi tarjota maahanmenoa alustalle. Kun älysin vaihtaa namipalkkion leluun (testattu agilityhallissa), vauhti alustalle hakeutumisessa kasvoi.

Seuraavaksi piti sheipata Viima ottamaan kiintorulla suuhunsa. Tämä aloitettiin siten, että pidin rullaa kädessäni. Alkuun Viima halusi tarjota remmiin koskemista ja tarttumista. Tarvittiin jokunen toisto sekä onnistunut ajoitus, niin ei mennyt pitkään, kun Viima tarjosi rullan ottamista suuhun jo varsin sujuvasti. Kun tämä oli hanskassa, oli aika lisätä haastetta eli koiran oli tarkoitus ottaa pannassa oleva rulla suuhunsa. Myryn rullapanta on sen verran pieni eikä sitä voi enää löysemmäksi säädellä, niin piti viritellä vähän oikean pannan kanssa, jotta sain rullan roikkumaan todella löysänä. Tämäkin sujui ihan mukavasti.

Eteneminen

Tässä projektissa tarkoituksena on edetä kohtuullisen nopeasti. Niinpä lisäsin ahkerasti rulla-vihjettä, kun koira otti rullaa suuhunsa ja samoin vahvistin pitämistä/irrottamista irti-vihjeellä (tuttu vihje). Alustatreeneissä liitettiin näytä-vihjettä mukaan.

Aika nopeasti päätin kokeilla, onnistuisiko rullan ottaminen, jos rullapanta olisi Viimalla kaulassa. Säädöt piti laittaa niin löysälle kuin mahdollista. Näköjään Viimalla on sitten paksumpi kaula/isompi kuono kuin Myryllä, kun kaulalla roikkuvan rullan havaitseminen näytti olevan Viimalle varsin haastavaa (tarjosi kovasti kaikenlaisia muita käytöksiä). Jatkettiin rullan ottamisen vahvistamista alkuun ihan vain sillä, että rulla oli ylempänä kädessäni, sitten vähän alempana jne. Lopulta tulikin testattua, ottaisiko Viima ilman apuja rullan suuhunsa. Otti. Siitä on todiste videolla:

Jatko

Seuraavaksi on tarkoitus jatkaa yhdistämällä rullan luovutus ja näyttö. Siitä lisää sitten seuraavassa osassa ;) Projekti etenee, ja tämän tempun opettaminen ja oppiminen on meille kummallekin hauskaa, ja itselleni vieläpä varsin opettavaistakin.