Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

23.-25.3.2012 Kanakursseilemassa

Viikonloppuna osallistuin Trainer’s Choicen järjestämälle kakkoskanakurssille. Kurssin aiheena oli vihjeen liittäminen ja ärsykekontrolli.

Kurssi oli jälleen kerran ajatuksia herättävä. Ensimmäisen päivän jälkeen olo tosin oli varsin epätoivoinen, kun näytti siltä, ettei mikään onnistu, mutta lähtihän se siitä sitten rullaamaan. Teoriaa oli sopivasti käytännön treenien lomassa, ja lopulta asiat loksahtivat sopivasti paikoilleen.

Tässä joitain asioita, jotka erityisesti jäivät treeneistä mieleen:

  • Vihjeen antamishetkellä on merkitystä eli se, mitä eläin tekee, jotta se saa vihjeen, vahvistuu myös (esim. piruettitehtävässä vihje esille silloin, kun kana on pysähtynyt eikä ole liikkeessä…).
  • Vihjeen liittäminen, kun toiminta on saatu aikaiseksi, ja tietää, että eläin tarjoaa käytöstä (ei tarvitse viivytellä).
  • Sammuttaminen. Tämä vain on uskallettava tehdä, vaikka itselle pahaa tekisikin sen jälkeen, kun vihdoin ja viimein on saanut toiminnan aikaiseksi ja vihjeen liitettyä.
  • Vahvisteaikataulut ja niiden käyttö.
  • Vanha tuttu: Sitä saa, mitä vahvistaa, ei välttämättä sitä, mitä haluaa…
  • Mekaanisten taitojen harjoittelu (myös kuivaharjoittelu ilman eläintä etenkin, jos mukaan tulee enemmän liikkuvia osia).
  • Palkkion suunta.

Ja vaikka teoria olisikin tuttua, niin vasta käytännössä ne konkretisoituvat ja niistä kokee ahaa-elämyksiä, kun pääsee itse kokeilemaan ja miettimään. Tämän huomaa etenkin silloin, jos ei heti sujukaan niin kuin pitäisi :)

Seuraavaa kanakurssia odotellessa muutamia kuvia (kuvat © Jaana Rajamäki):

Kana nokkaisee mustaa täplää vihjeestä (laservalo).
Tässä tehtävässä mukana myös kesto eli vihjeiden välillä 20 sekuntia.
Toisen kanan tehtävänä piruetti vihjeestä (kosketuskeppi), 3 kierrosta.
Extra-tehtävänä pallon siirto lokerosta toiseen ;)