Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

9.7.2009 Etsintätreenailua

Kattilajärvellä.

Viiman kanssa etsittiin ensin tyhjää aluetta (ei hajustettu), ja harjoiteltiin siellä lähellä pysymistä ja luoksetuloa. Parisataa metriä mentiin näin ja meni ihan hyvin.

Sitten siirryttiin varsinaiselle alueelle, minne oli kolme henkilöä piiloutunut. Ensimmäinen oli rinteessä aika lähellä, mutta Viima meni ihan siitä ohi. Meni ilmaisemaan toista piiloa vähän kauempana.  Sieltä palattiin sitten takaisin nostamaan tämä ensimmäinen ja sitten jatkettiin kolmannelle. Ihan ok.

Ennen kumpaakin harjoitusta otin Viiman kanssa hieman tottelevaisuutta (tästä onkin tullut ihan hyvä rutiini).

Myrylle oli ensin etsintää n. 300m ja sitten oli kaksi henkilöä piiloutunut polun varrelle (100m). Etsintä meni ihan kivasti ja koira kulki lähistöllä. Ekan piilon ilmaisu oli ihan ok. Tokalla  me ihmiset käveltiin reippaasti ohi piilosta, ja Myry teki kauempana itsenäistä työtä, ja siellä se piilokin oli. Tämän ilmaisu oli vähän kehnompi. Myry oli piilolla odottanut jonkun tovin ennen kuin lähti rullan kanssa (tod. näk. lähti kutsusta, sillä kutsuin Myryn takaisin, kun en tiennyt piilon olevan siellä). Sitten Myry jäi polulle nököttämään n. 30m ennen meitä, ja kannustamalla sain tulemaan perille asti. Perusasento ok, mutta sitten rulla tippui suusta ennen aikojaan. Näyttö ok.

Tämä treeni oli ihan hyvä testi siitä, mitä pitää harjoitella. Ollaan tehty paljon lyhyitä juttuja eli nyt olisi ollut hyvä hetki lopettaa tuohon ekaan. Toisaalta tuo etäisyys tokalla piilolla meikäläiseen oli aika suuri, mikä saattoi aiheuttaa vähän ongelmia ilmaisun suhteen. Tylsää. Pitää jatkossa kasvattaa tuota etsintäosuutta sopivalla tavalla, ja vahvistaa sitten toisaalla myös tuota ilmaisuketjua, ettei se heikkene etsintäosuuden kasvaessa.

Sää oli ihan kiva, ja molemmilla koirilla tuuli takaa.