Tämä treeni meni sen verran hyvin, että ansaitsee kyllä oman postauksen :) Keron kanssa tehtiin taajamassa jälkitreeni, jonka treenikaveri oli meille suunnitellut. Lähtötilanne oli se, että etukäteen tiesin, mitkä esineet jäljellä on ja missä järjestyksessä (kuusi kappaletta). Lisäksi aloituspaikan lähellä sain tietää, mistä se jälki lähtee ts. missä kohdassa annan koiralle lähtöhajun ja annan sen etsiä jäljen. Kartturi sai piirretyn kartan (ao. kuva), missä näkyi kuljettu reitti sekä esineiden paikat. Itse en näitä siis tiennyt. Kartturin tehtävänä oli kulkea mukana ja varmistaa, ettei ihan hakoteille mentäisi.
Sääolosuhteet hieman jeesasivat, sillä oli märkää, mutta sillä hetkellä ei kuitenkaan satanut. Jäljen ikä oli vajaa tunti (50 min).
Kurvattiin aloituspaikkaan, odottelin hetken koiran rauhoittumista, kunnes annoin haistaa lähtöhajua (pussissa pipo). Hetken Kero siinä sääti, kunnes nappasi jäljen. Siitä aika nopeasti Kero sitten bongasi ekan esineen, joka oli postimerkin kokoinen kankaanpala. Ei sitä silmillä kyllä erottanut, kun sulautui märkänä hyvin tiehen.
Ekan esineen jälkeen edettiin suoraan, ja ohitettiin ensimmäinen aseman sisäänkäynti. Siinä vaikutti siltä, että Kero joutui työstämään kovasti, mihin se jälki jatkuisi. Sisäänkäynnin jälkeen jälki teki käännöksen, mutta siitäkin selvittiin. Ja esinekin löytyi, metalliprikka.
Esineen jälkeen jatkettiin, ja vastaan tuli ihmishäiriö. Täsmälleen jäljenpäältä kulki ihminen (en tietty tiennyt, että juuri siitä meni se jälki). Kutsuin Keron luokse, palkkasin, ja kun ihminen oli mennyt ohi, jatkettiin. Hetken päästä Kero bongasi kolmannen esineen, muovikorkin.
Jälki jatkui suoraan, kunnes penkkien kohdalla kaartui. Siinä tietämistä löytyi neljäs esine, paristo. Sekin oli hyvin naamioitunut maastoon eikä sitä silmillä juurikaan erottanut. Seuraava esine tuli aika pian ja se oli lähellä penkkejä, juomatölkin avain. Siitä Kero meni vähän ohi, ja haki sitä jälkeä, mutta palasi itse takaisin ja ilmaisemaan esinettä.
Tämän esineen jälkeen liidettiin aika vauhdilla seuraavan asemasisäänkäynnin kohdalle, käytiin pällistelemässä ikkunasta sisällä olevia ihmisiä. Vähän tuntui, että mentiin liian kovaa ja Kerolla oli kovasti hakemista. Sisäänkäynti veti, samoin kulkuväylän toinen puoli (hiekkakenttämäinen alue). Palattiin sitten takaisin sinne, mistä edellinen esine löytyi. Säädettiin siinä hetki, kunnes palattiin takaisin sinne, missä olimme olleetkin. Kero hakeutui edelleen lähellä kulkuväylän oikeata reunaa, mistä se sitten vikan esineen (jonkun vetoketjun tms lenkura) ilmaisikin.
Tältä esineeltä jatkettiin suoraan, kunnes Kero kääntyi. Itse asiassa ilmaisi siinä kääntymisvaiheessa yhden ylimääräisen esineen (litteä korvakoru). Tiedä sitten, oliko maalihenkilö kävellyt siitä päältä vai ei. Tästä matka jatkui sisäänkäyntirakennuksen sivulle, missä maalihenkilö seiso ja sinne Kero meni sitten henkilön eteen makaamaan.
Olipas aikamoista! Jälki oli vajaat 250 metriä pitkä, ja Kero löysi kaikki jäljellä olleet pienet esineet. Itse en niitä nähnyt ennen kuin Kero ne ilmaisi :) Keron työfokus oli varsin hyvä. Pientä piippaturhautumista tuli välillä, kun joutui pähkäilemään, mihin se jälki jatkuu. Penkkien kohdalla Kero kävi kiipeilemässä (epäilin, että tuskinpa se maalihenkilö on niillä kiipeillyt…), mutta muuten ei tullut mitään ylimääräisiä käytöksiä, hyvä hyvä :)
Tosi kiva harjoitus, ja valoi kyllä uskoa siihen, että tätä kannattaa jatkaa ja työstää eteenpäin. Kerokin näytti tykkäävän tästä harjoituksesta tosi paljon, ja vaikutti hyvin väsyneeltä, kun jälki oli kuljettu. Jatkossa kaipaan siis vastaanvanlaisia treenejä, ja kartturin käyttöä samaan tapaan kuin nytkin oli.
Kiitokset Jukalle ja Suskille hyvästä treenistä! :)
Ajatus aiheesta “9.12.2015 Keron jälki Kivistössä”