Lauantai-iltana mökillä pimeässä puuhastelua: ulkoilua, ilmaisuja, ulkoilua…
Treeniosuudesta seuraavaa:
Kerolle kuusi helppoa ilmaisua ihan mökin lähellä: eka aitan vieressä (seisova), toka aitan kuistilla (kyykky), aitan kulman takana (seisova), kuusen vieressä (kyykky), aitan toisella puolella kulman takana (seisova) sekä sitten vielä männyn juurella (seisova) vähän pidemmällä. Kaikki varsin hyvin, ja into kasvoi loppua kohden. Kerran K livahti piilolle ilman lupia, mutta sai ilmaista ja kerran meinasi livahtaa näytölle ilman lupia, mutta muuten malttoi tosi hienosti, ja näytölle mentiin täysii!
Sennuosasto pääsi myös etsimään ja ilmaisemaan. Olivat ihan tohkeissaan, kuten arvata saattoikin :)
Sunnuntaina meininki jatkui lähes samanlaisena eli ulkoilua, Kerolle pieni treeni, ulkoilua, möllötystä sisällä…
Ja sitten selostus itse treeniosuudesta:
Keron treeni tehtiin aamu-ulkoilun jälkeen ennen aamuruokaa, jotta pojalla olisi valmiiksi nälkä ja kunnon draivi tehdä duunia. Maalihenkilö paineli piiloon (en tiennyt muuta kuin että saunan takana jossain) valmiiksi ja sitten me perään. Maalihenkilö kiersi ovelasti metikön kautta, mutta niin siinä sitten kuitenkin taas kävi, että kun Kero ei napannut suoraan hajua lähetyspaikasta, niin lähti kiertämään aluetta siten, että nappasi kuin nappasikin sen jäljen. Sitä pitkin sitten paineli piilolle.
Annoin koiran tehdä duunia ja seurailin kauempana meininkiä. Saunan luona pähkäilin sitten, että menenkö perässä metsään vai annanko koiran pähkäillä ilmaisun kanssa. Kannatti antaa. Kero kävi yhteensä kolmesti maalihenkilön luona tökkäämässä kuppia. Ekalla toistolla haukahti siinä lähellä ja lähti ihan hyvin tuomaan rullaa, mutta menikin tarjoamaan sitä maalihenkilölle. Toisella yrityksellä ilmeisesti eksyi uudestaan, mutta kolmannella sitten lopulta onnistui. Sain maalihenkilöllä radiopuhelinviestiä, ettei Kero löydä minua, mutta sillä hetkellä Kero sitten puski sieltä pöpeliköstä rulla suussa :D Luovutus ja näytölle lähtö oikein mallikkaat. Ja löytäessäni piilolle Kero pisteli oikein tyytyväisenä aamupalaansa poskeensa :D
Seuraavia etsimiskertoja ajatellen täytyy miettiä tarkasti, mistä maalihenkilö menee, jottei Kero turhaan sitä jälkeä nostaisi. Se kun on sille niin luontaista, että nappaa sen heti, kun vain mahdollista. Toinen juttu on se, että oli hyvä huomata, miten Kero reagoi, kun olen niin paljon sitä jäljessä ja poissa näköpiiristä. Eli tuotakin on tarvetta treenailla ilmaisutreeneissä. Ja eilisen rauniokoiraluennon perusteella pitäisi tehdä vähän suunnitelmiakin, että mitäs kaikkea tässä nyt oikeastaan pitäisikin treenata, ettei käy niin, että treenaa vain samoja juttuja koko ajan…
Tässäpä videoklippi (ja kotiin päästyäni tilasinkin sitten jo GoPron, jotta voin jatkossa kuvata kunnolla näitä treenejä):
httpv://youtu.be/SqtPPf9DP74
Tässä vielä lisäksi muutama kuvanen ennen kuin lähdimme mökiltä takaisin kohti ruuhka-Suomea.
