Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

9.1.2011 Etsintätreenausta lappalaisporukassa

Treenattiin vaihteeksi Vantaankosken koulun lähitienoolla pääosin lappalaiskoiravoimin (oli mukana yksi vinttikoira tosin).

Myrylle tämä oli ensimmäinen treeni peräti kahteen kuukauteen, mutta hyvinpä tuo muisti, miten pitää toimia. Myrylle otettiin kaksi helppopääsyistä piiloa ja eipä niiden kanssa mitään ongelmia ollut. Ilmaisut olivat ok ja koirallakin oli riittävästi intoa suoriutua.

Viimalle oli kolme piiloa, joita koira joutui työstämään vähän enemmän. Ensimmäinen ohitettiin ja napattiin toinen maalihenkilö, joka oli kiivennyt rappusia pitkin vähän korkeammalle. Viima jäi tosin haukkumaan alas. Sitten palasimme takaisin ja Viima kävi sitten ilmaisemassa lumen keskeltä henkilön. Kolmatta piiloa Viima saikin työstää aika pitkään. Piilo oli liukumäen päällä ja sieltä hajut laskeutuivat sen verran erikoisesti, että tarkentaminen ei ollutkaan niin yksinkertaista. Mutta onneksi Viima kuitenkin jaksoi työstä ja sai kuin saikin hajustakin kiinni ja hokasi maalihenkilön, jota alkoi sitten ilmaista maasta käsin.

Kivat olivat treenit, vaikka säällisesti olikin vähän märkää (tihkutteli välillä vettä).