Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

8.12.2014 Tunnistusetsintä-kurssin vika kerta

Tänään oli Tunnistusetsintä 1 -kurssin kuudes eli viimeinen kurssikerta. Purkkirataa emme tällä kerralla tehneet laisinkaan, vaan aloitimme heti ulkona asfalttiparkkiksella jäljen merkeissä.

Asfaltille tehtiin jälki siten, että jäljen alkuun jäljentekijä jätti esineen (avain), suihkutti sen päälle hajustettua vettä (jäljentekijän omaa hajua, käsienpesuvettä suihkepullossa) ja suihkutti tämän jälkeen kapealla suihkeella asfaltilla eteenpäin ja kulki samaa reittiä normaaliaskelein perässä jättäen lisää avaimia jäljelle. Tämän jälkeen jäljentekijä poistui paikalta kauemmaksi siten, ettei jälkeä ajava koira saisi hänestä hajua.

Ensimmäisellä jäljellä oli kolme avainta, ja jäljen pituus oli sellainen 20-30 metriä. Heti perään tehtiin vastaavanmittainen toinen jälki, ja tauon jälkeen oli vielä kolmas jälki, jolla tosin vain kaksi avainta. Ennen jokaista jälkeä koira sai lähtöhajun pussista.

Keron eka jälki oli ehkäpä paras, tai ainakin se tuntui heti selkeältä. Avaimet Kero bongasi kivasti ja jäi kuonokoskettamaan niitä. Toki pientä hakemista oli, olihan jälki ihan tuore ja toisaalta olin itse siinä vieressä sähläämässä ja kehumassa koiraa, kun se teki oikein.

Toka jälki oli myös ok, vaikka välillä Keron fokus taisikin herpaantua. Kolmannen kohdalla herpaantumista oli ehkä enemmän, mutta esineet bongattiin hyvin.

Jatkossa näissä treeneissä pitää muistaa tosiaan kehua koiraa, kun se seuraa jälkeä, mutta toisaalta pitää sopia rytmi, eikä sinkoilla koiran perässä (Kero mm. bongaili isompia juttuja asfaltilta ja oli säntäilemässä niiden luokse).

Jälkiharjoitusten jälkeen menimme sisälle, missä teimme ihmispurkkiradan. Porukka istui ringissä, ja lähtöhajun perusteella koiran piti löytää kohdehenkilö. Tämä tehtiin kaksi kertaa samalla kohteella.

Kero kyllä haisteli hyvin lähtöhajun (esine suoraan pihdeistä), mutta reaktiot kohteen luona eivät mielestäni eronneet muista. Tai ehkä päinvastoin, muita Kero haisteli kenties enemmän.

Kurssi nyt siis takana, ja tästä jäi hyvä kipinä jatkoa ajatellen. Kurssin jatko-osa (jälkeä) olisi sitten keväällä. Sitä ennen ehdimme hyvin harjoitella avainten tms etsimistä tai tehdä purkkirataa kotosalla.