Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

7.11.2013 Ilmaisuja parkkiksella, ohitustreeniä sekä juoksulenkki

Torstai-illan ohjelmisto olikin sitten kaikenlaista puuhaa täynnä.

Ensin huristeltiin Heurekan parkkikselle, missä aloitettiin ilmaisutreeneillä. Tehtiin parkkisalueella yhteensä seitsemän onnistunutta toistoa ihan perusilmaisua. Eipä näissä sen kummempaa kuin, että häiriötä oli (hajut) sekä lähistöllä mahdollisesti liikkuvat toiset koirat ja ihmiset. Yksi toisto meni niin, että Kero selvästi bongasi jonkun hajun ja hylkäsi duunin, mutta kun pistettiin peli heti poikki ja otettiin helpompana, niin johan alkoi taas sujua eikä tämän jälkeen mitkään hajut enää häirinneet, vaikka varmasti ne puskat olivatkin hajustettuja. Viimeiseen toistoon saatiin myös hyvä ihmishäiriökin, kun Kero bongasi tutun henkilön, mutta valitsi kuitenkin duunin :)

Ilmaisujen jälkeen olikin vuorossa pieni hetki lepäily nestorien seurassa autossa ennen kuin oli vuoro tehdä vähän ohitusharjoitusta. Treeniparina oli Keroa pikkaisen vanhempi ps-tyttönen. Kero oli kyllä ihan duunimoodissa eikä se meinannut millään luopua kontaktista minuun. Onneksi on olemassa ”katso”-vihje, mikä meillä tarkoittaa päinvastaista kuin yleensä eli vihjeestä Kero fokusoi katseensa hetkeksi jonnekin muualle kuin minuun eli etsii ympäristöstään jonkin kohteen, mikä sitä kiinnostaa ja katsoo hetken sitä ennen kuin taas kontaktoi minuun. Näin saatiin Kero huomaamaan, että siellähän pörrää toinen koira.

Liikuttiin parkkisen eri päissä lähestyen koko ajan. Päästiin lopulta tilanteeseen, missä mentiin hetki samaa laatikkoa. Meni ihan kivasti, ja Kero tarjosi aika hyvin kontaktia sen jälkeen, kun aina bongaili toisen koiran. Hyvä treeni siis!

Kotiin päästyämme itselläni oli kova tarve päästä vähän juoksemaan (pari juoksutonta päivää takana), joten päätin sitten ottaa Keron mukaan. Tehtiin ihan vain kolmen kilsan lenkura, mutta vedettiin se ihan hyvää vauhtia (ka 5:16min/km), kun Kerolla näytti menohaluja olevan. Mikäs siinä sitten :) Toivottavasti Keron juoksuhalut säilyvät, sillä on tosi kiva saada juoksulenkeille vähän seuraakin.