Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

6.10.2014 Rauniotreenit

Maanantaina raunioiduttiin, ja treenattiin nyt vaihteeksi normiosastolla (toinen ryhmä treenasi yläradalla). Kero pääsi radalle kolmantena, ja sitä ennen tehtiin jotain seuraamisia sun muita, kuten nyt tuntuu vakiintuneen ja hyvinhän se sujui. Vireeltään Kero oli sopivan rauhallinen, ei piippaillut ja mentiin hallitusti (tosin namitellen) alueen alkuun. Itse treeni oli sellainen, että ohjeistus oli, että piilot korkealla eli ylhäältä tulevia hajuja ja kaksi tyyppiä sai olla valmiina yhtäaikaa, jos piilot riittävän kaukana toisistaan.

Eka piilo oli tötteröpiilo, joka oli yhteydessä kasan alla olevaan putkeen. Kero sai hajun ylös kasalle, ja varsin kivasti Kero meni tarkentamaan hajua ja teki sitä jonkin tovin ennen kuin vakuuttui, että tässä se tyyppi oikeasti on. Ilmaisun osalta Kero ihmetteli hetken kasan päällä, kävi aukon luona, mutta ei ottanut rullaa, katsoi minuun ja palasi sitten takaisin aukolle, otti rullan, mutta kiersi vielä jonkun kerran aukon ympäri ja tarkisti alaspäin, sitten toi rullan.

Toka piilo oli keskemmällä kasaa oleva rakennelma, joka oli pressulla peitelty. Sinne Kero kirmasi aika nopeasti ekan piilon jälkeen. Ilmaisun osalta toiminta oli seuraavaa: Kero kävi piilolla, lähti takaisin, otti rullan suuhun lähelläni, mutta palasi sitten piilolle ja tuli ilmaisemaan kunnolla.

Fokus säilyi koko treenin ajan varsin hyvin. Lisäksi Kero tarkensi hyvin piilot ja liikkui hyvin. Ilmaisut eivät nyt olleet ihan priimat eli ketju ei käynnistynyt heti, mutta sen jälkeen meni ok. Huolimatta 0%-ilmaisuonnistumisesta olen kuitenkin tyytyväinen treeniin :)

Seuraavilla kerroilla voisi olla erilaisia piiloja, esim. alapuolella, tunnelit jne. Ilmaisut varmasti paranevat, kun Kero oppii tarkentamaan vielä lisää ja luottamaan, että henkilö tosiaan on piilossa, vaikkei sitä suoraan näkisikään.

Keron toka piilo.
Keron toka piilo.