Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

5.1.2008 Agilitytreeneissä

Tänään oli lappalaisten agilitytreenit Hyrylässä. Treenirata oli ihan haastava ja se koostui 18 esteestä. Myryllä oli vauhtia jo heti alussa ja niinpä ensimmäiset ongelmatkin tulivat jo heti toisen esteen jälkeen. Toiselta esteeltä oli suora näkymä puomille, minne Myry tietenkin halusi mennä… Toisen ja kolmannen esteen kohdalla pitikin sitten harjoitella sitä, miten rintamasuunnan käännöllä saa koiran tulemaan mukana oikeaan suuntaan. Kolmannen esteen jälkeen olikin vastassa heti toinen ongelma. Nimittäin hypyltä oli suora näkymä A-esteelle, minne Myry tietenkin taas kirmasi. Tätäkin kohtaa harjoiteltiin ja tässäkin oli tärkeätä pitää koira mukana heti hypystä alkaen.

Seuraavat esteet sujuivatkin sitten ihan  hyvin eli putken jälkeen rengas, pari hyppyä, puomi (tosin tässä kiinnittäisin kyllä jatkossa huomiota ylösmenokontaktiin, sen verran vauhdikkaalla loikalla Myry puomille menee) ja takaa kierrettävä hyppy. Yllättäen se meni ihan ok eli koira piti ’työntää’ esteen taakse ja itse nopeasti kääntyä esteen etupuolelta ottamaan koiraa vastaan. Tämän jälkeen tulikin jo seuraava ongelmakohta, sillä hypyltä Myry näki A-esteen, minne halusi sitten mennä. Otimme siis uudestaan puomilta alkaen ja nyt sainkin Myryn tulemaan mukana kepeille, mutta vauhti oli liian kova ja Myry meni keppien ohi, joten eikun taas takaisin. Hitaammalla vauhdilla kepeille meno onnistui ja Myry meni kyllä ne kepit oikein hyvin ja vauhdikkaasti. Keppien jälkeen oli taas kierrettävä este takaa ja itse siirryttävä nopeasti esteen editse toiselle puolelle ohjaamaan A-esteelle. Tämäkin sujui ihan kivasti.

Sitten olikin vuorossa taas uusi ongelmakohta. Hypyn jälkeen oli nimittäin putki, joka piti suorittaa kauemmasta päästä eli ei siitä, mikä näkyy heti suoraan hypyltä. Sinnehän se Myry tietenkin meni. Alunperin ajatuksena oli valssata nopeasti esteen edessä ja ohjata siitä sitten koira oikeasta putken päästä sisään, mutta käytännössä tämä ei tosiaan onnistunut, kun koira oli niin vauhdikas. Korjauksena teimme tämän niin, että heti hypyn jälkeen kääntäisin nopeasti rintamasuuntani kohti keinua ja siitä sitten saisin ohjattua koiran putkeen. Tämä sujui jo paremmin, vaikkei mitenkään täydellisesti :P

Putken jälkeen oli keinu enkä ollut riittävän valpas kertomaan Myrylle, että kyseessä on tosiaan keinu ja niinhän se meni sen liian vauhdikkaasti eikä ehtinyt hidastaa/pysähtyä lopussa ja keinu rämähtikin hieman vauhdilla alas. Otettiin tämä sitten uudestaan ja nyt Myry meni maltillisemmin. Keinun jälkeen oli putki ja kaksi hyppyä. Tämä meni ihan ok, vaikka olinkin itse hieman hidas.

Otimme sitten vielä joitain kohtia uudestaan. Näitä olivat mm. esteet 2-4 (tämä tosin tuli käytyä radan suorituksen aikana), esteet 13-14 sekä esteet 16-18, jossa tarkoituksena oli, että kannustaisin Myryä, kun se menee putkessa, jäisin reilusti odottamaan, mutta liikkeessä ennen hyppyä, jolloin saisin ohjattua koiran hyppäämään ja itse leikattua takaa sulavasti. Vieläkin olisi parannettavaa, sillä menin siltikin liian lähellä sitä hyppyä.

Hyviä ohjeita tuli ohjauksen suhteen juuri noissa ongelmallisissa kohteissa. Kunpa vain itse sitten muistaisi ja oppisi ne. Noita rintamasuunnan muutoksia voi harjoitella myös kotonakin.