Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

5.10.2008 Katselmointitreeneissä

Viimalle oli katselmointitreeneissä kokeenomainen harjoitus. Ensin alkuun otettiin luoksepäästävyys, sitten seuraaminen (tämä meni oikeastaan ihan kivasti) ja paikallaolo (hieman äänekästä…) sillä aikaa, kun keskustelin muiden kanssa etsintäsuunnitelmasta.

Alue oli kolmionmuotoinen ja siinä oli selvät rajat: länsipuolella hiekkatie, pohjois- ja itäpuolella leveämpi polku. Lähdettiin etenemään hiekkatietä pitkin. Noin puolessa välin Viima irtosi tosi kauas eikä mitään kuulunut. Jonkun ajan päästä kuului hieman haukkumista. Aika huonosti kuului, mutta päätin lähteä tutkimaan tarkemmin ja haukku koveni. Piti mennä tosiaan alueen toiselle sivulle lähelle alueen koilliskulmaa. Oli siis irronnut tosi kauas…

Tässä vaiheessa vaihdettiin suunnitelmaa ja päätettiin jatkaa tuonne koilliskulmaa ja lähteä siitä sitten rajaa pitkin länteen päin. Siinä matkan varrella Viima sitten saikin aika nopsaan seuraavan piilon ja vielä kolmannenkin.

Alueen koko (jälkeen päin tarkistettu kartasta) oli n. 300m (länsi) + 200m (pohj.) + 300m (itä) eli n. 2,5-3 ha. Tuuli oli aika pyörivä, paikoin vähän voimakkaampi. Alue oli aika helppokulkuista, paikoin sammalpeitteistä havumetsää.