Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

5.-6.12.2012 Itsenäisyyspäivää vastaanottamassa Kakolassa

Hieman erilainen itsenäisyyspäivän vietto oli luvassa, sillä olimme ilmoittautuneet mukaan Varsinais-Suomen Pelastuskoirien järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon Kakolassa 5.-6.12.2012. Paljon hyviä juttuja olimme menneiltä vuosilta kuulleet kyseisestä tapahtumasta, ja kun tänä vuonna kyseessä olisi viimeinen (?) kerta, niin ehdottomasti oli ilmoittauduttava mukaan silläkin riskillä, että yö tulisi olemaan rankka ja seuraava päivä menisikin koomaillessa. Moni muukin teki saman päätöksen, sillä ilmoittautuneita koiria oli lopulta lähes 120.

Paikka oli varsin kunnioitusta herättävä isoine rakennuksineen jättimäisten muurien ympäröiminä. Saavuimme paikalle klo 19 jälkeen, ja klo 20 meille pidettiin pihalla harjoituksen alkupuhuttelu, minkä jälkeen jakaannuimme etukäteen ilmoitettuihin ryhmiin. Tämän jälkeen aloitimme harjoituksen, joka koostui yhteensä neljästä alueesta. Kullekin treenille oli varattu aikaa pari tuntia, alueiden vaihtoon vartti ja koko treenin puolivälissä oli tunnin ruokatauko. Treenit jatkuivat klo 6 saakka, jolloin oli loppukiitosten aika sekä purkautuminen alueelta hallitusti kohti kotimatkaa.

Treenijärjestelyt sujuivat oikein loistavasti. Jo ennakkotiedot tapahtumasta ja muu tiedotus ryhmäjakoineen tuli hyvissä ajoin, ja itse paikan päällä kaikki sujui myös jouhevasti. Aikataulut pitivät oikein hyvin, eikä missään vaiheessa tullut kiire. Kaikki koirat ehdittiin treenata hyvin jokaisella alueella, vaikkakin viimeisellä alueella yllättäen meille taisi jäädä niukimmin aikaa.

Päällimmäisenä tapahtumasta mieleeni jäivät erilaiset treenipuitteet. Treeniin tuo omanlaisensa mausteen, kun voi kuvitella, millainen historia paikalla on. Treenit myös vedettiin otsalamppujen loisteessa, joten sekin toi oman lisävärinsä treeniin. Omalta osaltani suuret ahaa-elämykset jäivät kokematta, mutta olin tähän etukäteen jo varautunut, sillä olihan minulla mukana kohta 10v ikäinen koira. Niinpä tärkeimmäksi anniksi ehkä jäikin se, että sai seurata läpi yön muita, upeasti ja innokkaasti työskenteleviä taitavia erirotuisia ja -ikäisiä (no, paljon nuorempia kuin Myry) koiria. Ryhmän rotukirjo oli laaja: suomenlapinkoira (Myry), lapinporokoira, bordercollie, australienkelpie, dobermanni, sileäkarvainen noutaja ja dalmatiankoira. Muutenkin on aina niin virkistävää päästä omista ympyröistä pois ja nähdä myös muiden tekevän duunia yhteisen päämäärän eteen :)

Kiitoksia onnistuneesta treeniyöstä ryhmäläisille, sekä erityiskiitokset VSPK:lle hyvin järjestetystä tapahtumasta!

Treenikooste

Seuraavassa tarkemmat selostukset meidän treeneistä. Mukanani oli Myry, joka väliajat lepäsi rauhallisesti omassa häkissään kunkin alueen koiraparkissa. Jokaiseen treeniin Myry lähti innokkaana, joten pitkä yö ei ainakaan kovin hirveästi Myryä väsyttänyt (kotonakaan Myry ei ollut normaalia väsyneempi, joten varsin hyvin tämä seniori relasi ja palautui reissusta).

1. alue: Yhteisvankila (alue 11)

Keittiötiloihin piiloutuneena.

Tämä oli varsin iso alue, eikä koko aluetta kokonaisuudessaan kukaan koirakko käyttänyt. Säästeltiin siis koiria seuraaville alueille :) Myrylle olin kaavaillut treenin siten, että määrittelin kaksi tilaa piiloille (keittiöön jonnekin kaappiin/komeroon/tasolle/tms ja kappelin alakertaan jollekin penkille makoilemaan) ja yksi voisi sitten olla missä vain.

Tarkoituksena oli myös käydä huoneet järjestelmällisesti läpi, ja sen mukaisesti sitten lähdettiin työskentelemään. Keittiöhuoneessa Myry reagoi selvästi, ja haju näytti leijailevan toiseen päähän huonetta (ikkunat). Myry kävi aika lähellä yhtä komeroa, ja tuli rullan kanssa takaisin. Hyväksyin, mutta Myry ei mennytkään näytölle, vaan jatkoikin duunia. Hetken päästä se meni takaisin komeroille, ja työsti sitten oikean piilon. Otin tämän alkusähläyksen piikkiin.

Seuraavaksi jatkettiin muutama tyhjä huone, kunnes päästiin kappelitilan kohdalle. Siitä lähti portaikko yläparvelle, minne Myry vauhdikkaasti eteni. Aavistelin ensin, että ehkä edellisen koirakon hajut vaikuttivat, enkä ihan heti perään mennyt. Parvelle mentyäni huomasin Myryn kuitenkin tekevän siellä duunia. Niinpä sieltä sitten yhden nurkan penkiltä löytyikin henkilö. Ilmaisu ok.

Jatkettiin sitten takaisin alas tarkentamaan kappelin penkkirivistöjä. Myry kiersi kaikki penkit, kunnes takaisin tullessaan bongasi hajun. Siitä sitten henkilön luokse, rulla suuhun ja peruuttaen takaisin väljemmälle ja ilmaisemaan. Näytölle mentäessä Myry kuitenkin eksyi, ja meni ensin väärään penkkirivivälikköön. Sen verran Myry meni tästä vähän hämilleen, että kun oikea väli löytyi, otti Myry rullan uudestaan suuhunsa ja jatkoi eteenpäin, kiersi rivin ja toi rullan minulle. Sitten taas näytölle. Käyhän se näinkin.

Kaksi maalihenkilöistä muuten päivitteli hiljaista lapinkoiraa :) Vietiin siis tätäkin ilosanomaa eteenpäin :)

2. alue: Vastaanottorakennus (alue 17)

Kakolan kappelissa.

Toisena alueena oli paljon pienempi tila kuin mitä tämä ensimmäinen oli. Tilassa oli heti oikealle yksi huone, vasemmalle mentäessä iso tila, jonka keskivaiheilla ikkunallinen koppi plus pieni rajattu (kielletty) alue, ja tilan päässä pari vessaa ja yksi muu komero sekä pääsy eteenpäin vielä toiseen isoon tilaan. Matkan varrella oli pari ovea vessoihin/huoneisiin.

Piilot olin ajatellut etukäteen eli yksi oli ekan isomman tilan toisessa vessassa (ovi täysin kiinni), toinen keskivaiheilla olevan huoneen vinossa hyllyssä makoilemassa ja kolmas viimeisessä tilassa keskellä lattiaa pressun alla makaamassa (nurkassa toinen pressu mytättynä).

Aloitettiin tämäkin etsintä hallitusti eli ensin tsekattiin oikeanpuoleinen huone, ja sitten jatkettiin eteenpäin. Tässä vaiheessa Myry sitten juoksikin alueen toiseen päähän eli sinne siis itsekin perässä. Sieltä Myry palasi rulla suussa, ja eikun näytölle. Jatkettiin sitten takaisin päin, ja noukittiin keskimmäinen tyyppi hyllyltä makoilemasta. Tämän Myry tarkensi ihan mukavasti eli rulla napattiin suuhun vasta, kun oltiin noustu kahdelle jalalle ja todellakin tarkistettu, että siellä makaa ihminen.

Kolmas eli vessassa lymyilevä olikin sitten se haastavin tapaus. Hajut liikkuivat siten, että Myry merkkaili kovasti vessan takana oleviin tiloihin, viereiseen vessaan sekä toiseen komeroon sekä lisäksi kyseisen tilan toiseen päätyyn, mm. pattereiden taustat tutkittiin kyllä tarkkaan. Tarkempaa hajua ei sitten kuitenkaan tullut. Siinä tuli nökötettyä ehkä vähän turhankin kauan. Olisi pitänyt liikkua itsekin siinä vähän enemmän ja tietty helpottaa tehtävää vähän aiemmin. Ovea raotettiin vähän, mutta se ei vielä auttanut. Toinen raottaminen tuotti sitten heti tuloksen eli silloin Myry sai hajun ja työnsi nenänsä ovenraosta sisään ja tuli ilmaisemaan. Ohjaajan toiminnassa siis parannettavaa.

3. alue: Länsiselli (alue 2)

Kopperossa piilossa.

Ruokatauon jälkeen alueenamme oli selliosasto eli tarjolla oli käytävän verran sellihuoneita. Tällä kerralla annoin ryhmäläisille puhtaat kädet piilottaa tyypit. Tarkoituksena oli antaa Myrylle vähän helpompi ja ehkä vauhdikkaampikin treeni.

Aloitettiin edelleen säntillisesti huoneiden läpikäynti oikealta sivulta. Tunnollisesti Myry tsekkasi huoneet, mutta merkkaili toiselle puolelle. Olisi ehkä jo tässä vaiheessa pitänyt antaa koiran tehdä töitä itsenäisesti. Mentiin kuitenkin oikeanpuoleiset sellit läpi. Päästiin loppuun, missä Myry sitten teki duunia ja löysi viimeisen vasemmanpuoleisen sellin oven takaa ihmisen. Ilmaisu ok.

Sitten jatkettiin takaisinpäin. Jokusen sellin sain Myryn tsekkaamaan, mutta sitten se irtosi alueen toiseen päähän. Annoin mennä. Pian Myry palasi takaisin rullan kanssa, ja ehdin jopa kehuakin. Sillä samalla hetkellä Myry kuitenkin ampaisi yhteen huoneeseen. Arvatenkin sai siis hajun seuraavasta tyypistä. No, Myry palasi takaisin rulla suussa, ja näytölle vei tähän lähempään huoneeseen. Eipä siinä mitään, ei täysin korrektia, mutta eipä tuosta nyt liiaksi masentua kannata. Jos olisin lähtenyt koiran perään sen irrotessa, ei tätä olisi tapahtunut.

Tätä en jäänyt murehtimaan, vaan jatkettiin sitten loppuun. Ja kuten oletettua, Myry kävi hakemassa rullan sieltä viimeisestä piilosta, joten lopulta sieltäkin piilolta saatiin palkka.

Tällä alueella meillä oli treeniä seuraamassa valokuvaaja. Toivottavasti kuvat onnistuvat, ja niitä saisi sitten laitettua vähän näytillekin :)

4. alue: Metallityöpaja (alue 18)

Viimeisenä alueena meillä oli metallityöpaja, jossa olisi ollut tilaa isommalle etsimiselle. Meillä ei tosin ollut tossuja, joten olimme varautuneet siihen, ettei enää treenattaisi. Alue kuitenkin osoittautui sellaiseksi, että alinta kerrosta pystyi käyttämään ilman tossuja, ja niinpä saatiin treeni aikaiseksi.

Tähän treeniin annoin sellaiset speksit, että kaksi tai neljä maalihenkilöä, ja ei varsinaisia umpipiiloja. Yhden piilon tiesin, kun päätettiin tsekata, mitä koira tekee, kun maalihenkilö istuu noin puolivälissä ritiläportaikkoa. Tässä treenissä päätin olla itse kohtuullisen passiivinen eli tarkoituksena oli antaa Myryn tehdä päätökset siitä, minne se milloinkin menee.

Myry ei ihan heti ritiläportaikosta hajua napannut, mutta kun nappasi, niin lähti varovaisesti portaita kiipeämään. Maalihenkilön kohdalla mietti hetken, mutta ei ottanut rullaa suuhunsa, vaan käveli portaiden yläpäähän, mistä kutsuin Myryä takaisin. Sieltä Myry käveli takaisin alaspäin, ja annoin maalihenkilölle ohjeistuksen palkata suoraan. Tilanne näytti sen verran hankalalta Myrylle, että tämä sai riittää.

Tämän jälkeen jatkettiin etsimistä alhaalla. Myry lähti vauhdilla alueen toiseen päätyyn, missä oli rappuset yläkertaan. Menin perässä, ja huomasin Myryn kiivenneen rappuset ylös. Siinä alapuolella olikin maalihenkilö. Kutsuin Myryn takaisin alas, ja taisin siinä sitten vähän Myryä avustaa oikean reitin löytämisessä henkilön luokse (Myry yritti rappusten välistä jonkun tovin). Ilmaisu ok.

Tämän jälkeen palattiin takaisin alkutilaan, missä Myry teki ensin kierroksen parin huoneen läpi ennen kuin meni laitimmaiseen huoneeseen. Siellä Myry puuhasteli hetken jotain ennen kuin palasi rulla suussa takaisin. Näytölle mentäessä Myry eksyi taas, kun erehtyi menemään viereisestä ovesta. Niinpä Myry päätti sitten etsiä tyypin uudestaan, ja kävi hakemassa rullan. Tällä kerralla Myry lähti näytölle vauhdilla, ja oli taas menossa väärästä ovesta sisään. Ehdin jo siinä huokaista, että taasko… mutta Myry korjasi tilanteen, ja valitsi sittenkin oikean oven. Päästiinpähän palkalle pahvilevyn takana nurkassa piilossa olleen tyypin luokse :)

Yksi oli vielä jäljellä, ja sitä Myry saikin sitten työstää taas vähän enemmän. Haju liikkui viereiseen huoneeseen, missä Myry nousi useassakin kohdassa takajaloilleen ja nuuskutteli tarkemmin. Mitään ei sieltä kuitenkaan löytynyt, ja Myry päätyi viereiseen huoneeseen. Siellä löytö tapahtuikin sitten aika nopeasti. Olin itse kuikuilemassa ovenraosta, kun näin Myryn tunkevan päänsä vieressä olevasta vessakopperon ovesta sisään, ja tekevän vielä toisen varmistuksen ennen kuin otti rullan suuhunsa. Ilmaisumatka oli lyhyt, tyyliin metri :D

Tämä olikin sitten hyvä lopetus näille treeneille :) Aiemmilla alueilla Myry intoutui kivasti leikkimään lelulla, mutta vikalla alueella riitti lelun nouto ja muiden antamat loppunamit oikein hyvin :)

Näin treenin purettuani huomaan, että koira työskenteli kuitenkin ihan mukavasti ja omalla tasollaan. Myry jaksoi tehdä jokaisen treenin ja intoakin riitti (jaksoi leikkiä!), vauhtia ei ollut niin paljoa kuin muilla ryhmän koirilla, mutta aivan sama, tyypit löydettiin ja ilmaistiin :) Omassa toiminnassani olisi toki parannettavaa, ja toisaalta olisin voinut jo aiemmin testata Myryn itsenäisyyttä tehdä duunia. Esim. selliosasto olisi ollut siihen tarkoitukseen oikein loistava (ts. olisin voinut odottaa lähtöpisteessä ja antaa koiran irrota alueen toiseen päähän jne).