Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

5.5.2014 Rauniotreeniä

Rauniokasaa
Rauniokasaa

Maanantaina treenattiin Keron kanssa raunioilla. Alueelle Kero pääsi viidentenä, joten jonkin verran aluetta oli siis jo hajustettu. Kaksi ensimmäistä maalihenkilöä olivat valmiina piiloissaan tällä hajustetulla alueella.

Ensimmäinen löytyi keskikasalta sopivasti oikein kunnon piilossa, jonne Kero joutui ryömimään saadakseen palkkion. Tämä ihan siis suorapalkkauksella juurikin sen takia, että oudompi piilo ja ei tarvitsisi säätää sen ilmaisun kanssa (haluan nyt, että fokus säilyy ja jos on ilmaisu, niin sen pitää toimia kerrasta). Toinen piilo löytyi toiselta kasalta jostain putkesta, ja sen suulle Kero sitten kirmasi syömään namit. Tämäkin siis suorapalkkauksella. Fokus säilyi kyllä hyvin tässä välissä.

Tässä vaiheessa kolmas maalihenkilö siirtyi puhtaalle alueelle helpompaan (avopiilo) piiloon, missä koiralla on hyvä näköyhteys maalihenkilöön ja missä ilmaisun tekemiseen on hyvin tilaa. Siirryttiin Keron kanssa yhdessä kytkettynä hajustetun ja hajustamattoman alueen reunalle, mistä päästin Keron etsimään. Lähti varsin vauhdikkaasti, sai hajun ja työsti sen tosi hyvin. Ilmaisu myös oikein hyvä :)

Piilolla syötiin namit, ja sen jälkeen Kero sai myös leikkiä tämän vikan ja sitten myös ekan maalihenkilön kanssa. Leikki varsin mainiosti, jes :) Tämän jälkeen siirryttiinkin sitten muitten luokse, missä Kero sai vielä rapsuja (meni itse kerjäämään etenkin tutuimmalta henkilöltä).

Hyvään suuntaan siis mennään :)
Raunioilla voisi jatkaa samalla teemalla, että vähän oudommat/vaikeammat/umpipiilot suorapalkalla vähän sunnuntaimeiningillä ja sitten väliin helpompia ilmaisuilla. Ja muistettava, että fokus säilyttävä, ja leikitykset jne myös.