Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

4.7.2013 Ilmaisutreenaus jatkuu

Nyt on taottava kovaa vauhtia, kun ollaan tuon ilmaisun suhteen sellaisessa vauhdissa, että tarvitaan paljon toistoja ja yleistystä, jotta homma saadaa luistamaan oikein kunnolla (ts. päästään etsimäänkin!). Eipä silti, tykkään itse ihan älyttömästi perustreeneistä, joissa voi tehdä paljon juttuja pienessä ajassa. Ja kun koirakin tykkää, kehittyy jne niin mikäs siinä sitten :)

Käveltiin paikan päällä hiekkakentän laitamille, missä oli jotain pientä häiriötä tarjolla. Mm. korispelaajia, satunnaisia ohikulkijoita ja sitten lopussa vielä variksetkin uskaltautuivat paikalle.

Kerolle tehtiin 4+3+3 toiston treenit. Kaksi ekaa jaksoa siten, että maalihenkilö oli alkuun näkyvillä vaihtokatoksen kulmilla ja jokaisen onnistuneen toison jälkeen siirtyi pikkaisen katoksen taakse. Lopputulemana maalihenkilö oli lähetyksen aikoihin jo poissa koiran näköpiiristä eli ihan hyvää edistymistä saatiin.

Virheitäkin (jes!) saatiin ja niitä alkoi tulla juurikin tuossa vaiheessa, kun maalihenkilö ei ollutkaan enää ihan näkyvillä. Näitä olivat mm. rullan nappaaminen ennen kuppiin koskemista tai sitten rullan tiputtaminen ilman irroitusvihjettä. Ihan hyvä, että näin tulee tässä vaiheessa, koska näitä on helpompi hallita ja koira saa itse pähkäillä, mitä siltä halutaan.

Kolmas jakso tehtiin niin, että maalihenkilö oli nyt vaihtokatoksessa, mutta vaihtoi asentoa. Ensin katoksen laitamilla istumassa, sitten penkillä normaalisti istumassa ja vikassa penkin päällä istumassa. Tässä tuli kanssa jotain pientä virhettä, sekä vähän ne variksetkin häiritsivät keskittymistä (myös aiemmin ohi mennyt pyöräilevä lapsi oli sen verran iso häiriö, että jakso piti keskeyttää hetkeksi). Oma keskittyminenkin alkoi jo tässä vaiheessa herpaantua eli jatkossa pitää olla skarpimpana. Mutta yhtä kaikki, yhteensä kuitenkin kymmenen onnistunutta toistoa (päälle tietty jokunen epäonnistunut toisto, mutta vain onnistuneista tuli palkkaa).

Oman treenin jälkeen oltiin sitten häiriökoirana toiselle koirakolle. Keron tehtävänä oli lähinnä maata omalla alustallaan, syödä nameja, vapautua matolta ja mennä sille takaisin, sekä vilkuilla toista koiraa (harjoiteltiin siis samalla katso koiraa -leikkiä).

Ihan hyvät treenit kokonaisuudessaan siis. Ja loppuun tietty kävelyt takaisin kotiin, missä Kero sitten jatkoi luunsyönnillä reilun parin tunnin verran. Tehoilta siis.