Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

4.2.2010 Agivalmennuksessa

Agility Akatemian treeneissä.

Treeniradassa keskityttiin tällä kerralla muutamien esteiden useampaan suorittamiseen. Tarkoituksena oli selvitä mahdollisimman vähällä vaivalla, mutta jostain syystä meillä meni jo vähän pieleen ihan ensimmäisten esteiden (3-5), joten tässä vaiheessa päästiin säätämään. Tämä näkyi sitten koiran väsymisenä, mikä kulminoituikin sitten siihen, kun keppejä piti mennä kolmatta kertaa uudestaan (aiemmat meni ihan hyvin, toinen oli jo hidas), niin Myry pisti kävelyksi ja päätti häippästä tutkimaan remmiään kesken keppien. Jätettiin kepit sitten siihen ja jatkettiin hinkkausta toisaalla. Hinkkausten jälkeen mentiin vielä koko rata uudestaan. Nyt vauhdin kanssa Myry meni ihan kohtuullisesti kepitkin eikä radalla tullut mitään sen kummempia mokia, mitä nyt meinasin unohtaa radan. Yksi rima tipahti myös. Aiemmissa säädöissä oli myös tipahtanut rima eli tänään ei ollut oikein Myryn päivä, vaikka muuten ihan kivasti suoriutuikin. Hieman kyllä harmitti tuo totaaliväsähdys kepeillä eli jonkun seuraushan se on esimerkiksi väsymys, jumitus tms.

Joitain juttuja:

  • Esteet 1-2: Parempi, jos lyhyempi välimatka lähdössä -> parempi vauhti 3. esteelle ja itsekin liikkeessä.
  • 4-5: Pakkovalssi hypylle.
  • 8-9:  Odotetaan koiraa putken suun kohdalla -> parempi lähetys 8.lle -> pituuden kohdalla vauhdilla seuraavalle
  • 10-11: Persjättö ja ohjaus niin, ettei mene hypylle, keppien ekan välin löytäminen oli ongelmallista
  • 16: Vekki ennen hyppyä, jolloin saadaan tiukempi käännös takaisin

Oma piirros treeniradasta.