Loman viimeinen viikonloppu. Ja kun säät vielä suosivat, niin lähdettiin perjantaiaamuna ajelemaan taas uudestaan Pohjois-Karjalaan. Tarkoituksena oli ladata kunnolla akkuja alkavaa työrupeamaa ajatellen, ja olla vain ja nauttia maaseudun rauhasta.
Mahtui viikonloppuun toki pari pientä retkeäkin. Näistä ensimmäinen tehtiin jo tulomatkan loppuvaiheessa, kun kävimme kiertämässä reilun kilsan mittaisen Jakkilanpolku-reitin. Se oli oikeastaan aika mielenkiintoinen, ja sopiva levähdystaukomielessä. Reitti alkaa Kontiolahden vesitornilta aivan 6-tien varrelta. Alussa on vähän suomaisemaa, ja sitten päästäänkin näkemään Jakkilanvaaran maalinnoitusta ensimmäisen maailmansodan ajoilta.
Lauantaiaamuna kävin Keron kanssa juoksulenkillä. Ensin pieni pätkä mökkitietä maantielle, sitä noin kilsa ja sitten jatkettiinkin kinttupolkua pitkin. Kyseinen polku on osa Kolinpolkua eli mukaan mahtui hyvät maastonvaihtelut. Polkua mentiin n. nelisen kilsaa, ja sitten hiekkatietä takaisin. Vauhti kiihtyi ihan kivasti, kun pääsimme paremmalle tielle, ja maantiellä Kero vetikin jo aika haipakkaa, samoin sitten loppukiripätkä mökkitiellä. Tunti juoksua, vajaa kymmenen kilsaa. Ihan hyvin Kero jaksoi :)
Aamulenkkeilyn jälkeen olikin luvassa päivän retkeily, joka suoritettiin Lieksassa kiertämällä Reposuo. Kyseessä oli kohtuullisen helppokulkuinen ja hyvin merkattu 12 kilometrin rengasreitti. Reitistä iso osa taivallettiin pitkospuita pitkin, toinen puolikas sitten olikin perinteistä metsämaisemaa. Meidän porukalla reittiin meni neljä tuntia aikaa eli ihan hyvää liikuntaa pojat saivat. Kero nyt painalsi menemään edellä, Myry perässään, mutta ihan hyvin Viimakin jaksoi, vaikka etenkin tuo metsäosuus taisikin jo vähän painaa jalkoja, kun siinä oli niitä nousujakin mukana. Ehdottomasti suositeltava kohde vaikkapa näin syksyllä. Joutsenparikin tuli nähtyä :)
Sunnuntaina olikin sitten kotimatkan vuoro. Sitä ennen pojat ehtivät pienimuotoisen riekkumisen lisäksi myös vähän treenatakin. Kero pääsi siis etsimään :) Tehtiin yhteensä kolme toistoa, jotka kaikki menivät oikein hyvin. No, okei toisella piilolla Keron jalka oli takertunut rullaan, ja maalihenkilö joutui auttamaan rullan vapaaksi, minkä jälkeen ilmaisu tehtiin hyvin. Herkästihän tuo jäljestää, mutta draivi on tosi hyvä ja intoa riittää ;) Tämän jälkeen Myry sai etsiä vaatekappaleen, ja sillä aikaa, kun Myry oli rullaa tuomassa, niin Viimakin meni sitten haukkumaan ko. esinettä. Oli siinä Kerokin sitten myös hollilla ;)
