Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

30.4.-1.5.2016 Liiton raunio- ja rakennusetsintäkoulutuksessa

Osallistuin vappuviikonloppuna Keron kanssa Pelastuskoiraliiton järjestämälle raunio- ja rakennusetsintäprojektin eteläisen alueen koulutukseen. Lauantaina aloitimme teoriaosuudella, joka sisälsi mm. rauniotyöskentelyyn liittyvää turvallisuusasiaa sekä mitä koiralta ja ohjaajalta vaaditaan tässä lajissa. Treenibuustausta ajatellen esiteltiin myös varsin kattava lista asioista, mitä koiran on osattava.

Käytännön osuus aloitettiin Lahden vanhalla paloasemalla miljööbaanan muodossa. Miljööbaanassa kaikki koirat kulkivat peräkkäin paikasta toiseen kiipeillen, ryömien tai muilla tavoin. Mentiin esimerkiksi rappusia pitkin pimeään tunneliin, taiteiltiin renkaiden yli ja ryömittiin huoneseen, mihin kaikki osallistuvat koirat (kymmenisen kpl) tulivat omistajiensa kanssa. Sitten nousu roskiksen päälle, rappusia pitkin seuraavaan kerrokseen, pressujen läpi kiertelyä käytävillä ja taas huoneeseen odottelemaan yhdessä. Rappusia mentiin taas alas, ja päädyttiin lopulta pimeään tilaan taas yhdessä odottelemaan, mistä sitten jatkoimme matkaa ja ahtauduimme kaikki pimeään saunaan. Miljööbaanan lopuksi päädyimme taas aloituspisteeseen, missä kokeilimme koiran kantamista hartioilla. Lisäksi vielä vaihdoimme koiria ja kuljetimme ne ulos.

Kulkujärjestys vaihteli useaan otteeseen eli välillä olimme Keron kanssa alkupäässä, välillä keskellä ja välillä siellä loppupäässä. Periaatteessa selviydyimme reitistä varsin ok. Esteet tai muut eivät meitä häirinneet. Enemmän stressiä ehkä aiheutti kokonaistilanne, sillä Kero piippasi ihan koko ajan. Tai noh, silloin kun suoritettiin, niin ei ehkä silloin, mutta odotellessa ja noin muuten.

Lounaan jälkeen lauantain treenit jatkuivat tunkeutumisteeman ympärillä eli harjoittelimme sitä, että koiralla on hinku päästä läpi esteistä maalihenkilön luokse. Rakensimme siis piilon, jossa maalihenkilö jäi sopivankokoiseen tilaan (koira mahtuu kääntymään hyvin) ja piilon eteen laitettiin nostettava levy sekä kaikenlaista irtokamaa (esim. muovipulloja, styroksia jne). Treenin edetessä rako piilolle pieneni eli koiran tehtävänä oli selvittää esteet edestään ja tunkeutuen ryömiä piilolle.

Ekalla piilolla Keron kanssa tehtiin yhteensä viisi + kaksi toistoa. Toisella piilolla viisi toistoa. Näissä molemmissa Kero kehittyi ihan kivasti ja vaikutti siltä, että se pääsi homman juonesta vähän kiinni. Itselleni hyvää oppia tässä harjoituksessa oli se, että koiralle pitää antaa mahdollisuus pähkäillä itse, miten ongelman ratkaisee. Ohjaajan on vain maltettava olla rauhallisena ja puuttumatta koiran työskentelyyn. Esimerkiksi tuolla ekalla piilolla, kun ei ollutkaan enää ihan suora reitti piilolle, niin Kero selvästi joutui miettimään, miten piilolle parhaiten pääsisi. Mutta niin vain koira lopulta keksi ja ratkaisi ongelman itse eikä edes alkanut tekemään mitään tyhmää, vaan työskentely jatkui hyvin loppuun saakka.

Isolla kivellä
Isolla kivellä

Sunnuntaina jatkoimme harjoituksia Lahden varikkoalueella. Ensimmäisenä tehtävänä oli kiertää sovittu alue läpi ja piirtää samalla kartta sekä miettiä sopivia piiloja tunkeutumisharjoitusta ajatellen. Lisäksi samalla piti katsoa, onko alueella jotain ns. vaarallisia paikkoja koiralle. Karttaharjoitus oli varsin kiva, ja siitä jäi käteen mm. se, että kartan on oltava riittävän iso (itse tuhersin heti aika pientä ja pikkutarkkaa karttaa) ja selkeä sekä siinä on hyvä olla myös pohjoinen merkittynä.

Karttatehtävän jälkeen aloitimme koirien kanssa harjoituksen miljööbaanalla. Tällä kerralla kiertelimme alueella olevia esteitä sun muita, mm. ryömimme esteen ali, kiipesimme ritiläportaat, kävelimme pelleillä, vaihdoimme hetkeksi taas koiria, kiipesimme mattorullien päälle, taiteilimme vaijereiden yli sekä lopulta keräännyimme yhteiskuvaan. Suoriuduimme miljööbaanasta ihan jees, vaikkakin tälläkin kertaa Kero piippaili. Ehkä nyt vähän vähemmän kuin edellisenä päivänä, mutta kuitenkin.

Miljööbaanan jälkeen vuorossa oli tunkeutumisharjoitus eli rakensimme itse piilon liukumäkiputkesta siten, että toinen pää peitettiin pressulla ja toinen pää kaivettiin hiekkakasaan siten, että koira joutuisi kaivamaan siitä edestä hiekkaa piilolle päästäkseen. Itselläni oli alkuun vähän luotto hukassa koiraan, mutta se oli ihan turha ajatus. Toistoja Kerolle tehtiin muistaakseni neljä, alkuun ihan helppo suora kulku piilolle, ja sen jälkeen vähän enemmän haastetta eli koira joutui jo vähän tassuilla kuopimaan hiekkaa päästääkseen maalihenkilön luokse palkkiolle.

Lounaan jälkeen jatkoimme sitten pointtauksen merkeissä. Harjoituksen tarkoituksena oli saada koira etsimään se vahvin haju, ja kun koira sen tekee, niin se saa siitä heti palkkion. Ohjaajan tehtävänä harjoituksessa oli antaa koiralle työrauha eli tässäkin harjoituksessa koira sai itse pähkiä loppuun saakka, mihin sen kannattaa mennä ja miten lähelle.

Pointtausharjoituksessa käytössä oli kolme piiloa. Ensin tehtiin kaksi piiloa, joista ensimmäinen oli paksu muoviputki kaikenlaisen roinan sun muun keskellä. Kero työsti tätä aika paljon, mutta päättäväisesti. Lopulta oikea aukko sitten löytyi ja Kero sai palkkionsa. Toinen piilo oli pyramidikatto, jonka alle maalihenkilö oli mennyt. Tämän työstäminen sujui helpommin.

Putkipiilo
Putkipiilo
Pyramidipiilo
Pyramidipiilo

Kolmas toisto tehtiin sitten taukoilun jälkeen. Kyseessä oli leikkikentällä oleva telina eli nyt maalihenkilö oli korkealla. Alussa Keron fokus katosi jonnekin muihin hajuihin, joten lähetin Keron sitten uudestaan etsimään. Hajun saatuaan Kero tarkensi hajua jonkin aikaa ennen kuin vakuuttui, mistä se haju tulee ja sai palkkion.

Mielenkiintoinen harjoitusrupeama koko viikonlopulle. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että raunio/rakennusetsintää ajatellen koiran pitää hanskata paljon asioita. Tärkeätä on, että koira selvästi kertoo, missä se vahvin haju on ja pyrkii mahdollisimman lähelle sitä. Tunkeutumis- ja pointtausharjoituksissa haetaankin juuri tätä, että koira pyrkii mahdollisimman lähelle kohdetta ja osoittamaan, missä kohde on. Näissä harjoituksissa käytetiin suorapalkkaa, jotta voitiin täsmällisesti merkata koiralle haluttu asia.

Lahden varikkoalueella
Lahden varikkoalueella

Tässä vielä kuvia lauantain ja sunnuntain miljööbaanoista. Lauantain kuvat on ottanut Reija Stenbäck, sunnuntain kuvat Kari Mähönen.

Yhteispotretti
Yhteispotretti