Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

30.11.2014 Tunnistusetsinnän kotitehtäväpläjäys

Viikolla tuli oltua erittäin laiskaa treenaajaa, ja tunnistusetsintäkurssin kotitehtävistä tehtiin hädin tuskin minimit (purkkirataa kaksi-kolme kertaa viikossa sekä avaimen etsimistä).

28.11.2014 tein purkkiratatreenin seuraavasti:

V1 = 10.11.
V2 = 24.11.
X = tuore (uusi hlö)

1. jakso: LH pussista
1. V1 – V2 – X
2. V1 – X – V2
3. X – V1 – V2

2. jakso: LH pihdeistä
1. X – V2 – V1
2. V2 – V1 – X
3. V2 – X – V1
4. X

Kero aloitti jokaisen toiston vasemmasta reunasta, eteni systemaattisesti seuraavaan ja jäi pitämään kuonoaan oikean purkin kohdalla. Ihan ekassa toistossa Kero teki niin, että ensin V1 – V2 – V1 – V2 – X. Kero oli tosi rauhallinen koko treenin ajan. Myös alustalla maatessaan. Muutenkin Kero vaikutti aika väsyneeltä eli oli todella rauhallinen. Muut koirat olivat häiriöinä lähistöllä (V häkissä, M etsiskeli nameja), eikä se haitannut yhtään.

Avaintreenejä tuli tehtyä kahteen otteeseen eli 27.11.2014 ulkoilun ohessa 2×3 avaimen etsimistä asfaltilla (kaikki koirat messissä) ja sitten vielä samana päivänä kotona viisi sessiota siten, että eri paikoissa oli seitsemän avainta tietyllä alueella. Tauot Kero vietti rauhallisesti matolla. Avainten etsimisetkin sujuivat varsin mallikkaasti etenkin, kun osa oli hieman hankalassa (ei näkyvissä täysin) paikassa ja toisaalta häiriökoirakot olivat myös hengailemassa lähistöllä.

Eli tällä viikolla kieltämättä aika vähäisin treenein mentiin, mutta joskus ei vain kykene.